J. G. Leistenius

Nykyään J. G. Leistenius on toistuva teema, joka on kiinnittänyt monien ihmisten huomion ympäri maailmaa. Syntymisestään lähtien se on herättänyt keskustelua ja kiistaa, ja se on asettanut itsensä keskeiseksi kohtaksi julkisella asialistalla. Kun kiinnostus J. G. Leistenius:tä kohtaan kasvaa, tarve ymmärtää sen monia puolia ja seurauksia kasvaa. Tässä artikkelissa tutkimme J. G. Leistenius:n eri ulottuvuuksia, analysoimme sen vaikutuksia eri alueilla ja tarjoamme täydellisen yleiskatsauksen sen merkityksestä nykyään.

Jakob Gabriel Leistenius (15. huhtikuuta 1821 Suoniemi4. tammikuuta 1858 Viipuri) oli suomalainen lehtori, runoilija ja sanomalehtimies joka käytti nimimerkkiä -br-L.

Leisteniuksen vanhemmat olivat Suoniemen kappalainen Jakob Gabriel Leistenius ja hänen 1. vaimonsa Ulrika Helena Inberg. Hän kävi Porin ja Turun triviaalikouluja sekä Turun lukiota päästen ylioppilaaksi 1842. Leisten valmistui filosofian kandidaatiksi ja maisteriksi 1853. Hän toimi Viipurin lukion vt. toisena latinan kielen lehtorina 1849–1850 ja vakinaisena lehtorina vuodesta 1850. Leistenista tuli Viipurin yläalkeiskoulun konrehtori 1857.

Leistenius oli naimisissa vuodesta 1850 Viipurin läänin Uudenkirkon kirkkoherran Gustaf Vilhelm Wireniuksen lesken Katarina Lovisa Nordströmin kanssa.

Teoksia

  • Pojken : småsaker på vers. Frenckell, Helsingfors 1847
  • Unglingen : småsaker på vers. J. Simelii arfvingar, Helsingfors 1847
  • Skomakaren och hans fru : komedi med sång i 2 akter, imitation af Oscar Andersson ; kupletterna af J. G. Leistenius. J. C. Frenckell & Son, Helsingfors 1848
  • Dikter, af Jakob Gabriel Leistenius. Öhman, Borgå 1855
  • Jac. Garbr. Leistenius' samlade dikter jemte lefnadteckning, utgifna af J. Oskar Rancken. Wasa tryckeribolag, Wasa 1886

Lähteet

Viitteet

  1. SKS:n kirjailijatietokannassa kuolinpäivä on 14. tammikuuta.