Jalkaväkirykmentti 60 (jatkosota)
Nykyään Jalkaväkirykmentti 60 (jatkosota) on aihe, joka on herättänyt monien ihmisten huomion ja kiinnostuksen ympäri maailmaa. Muinaisista ajoista nykyaikaan Jalkaväkirykmentti 60 (jatkosota):llä on ollut merkittävä rooli historiassa, kulttuurissa ja yhteiskunnassa. Kun yhteiskunta kehittyy edelleen, Jalkaväkirykmentti 60 (jatkosota) on edelleen ajankohtainen ja synnyttää edelleen keskustelua ja keskustelua eri aloilla. Tässä artikkelissa tutkimme Jalkaväkirykmentti 60 (jatkosota):n merkitystä ja vaikutusta sekä sen vaikutusta jokapäiväisen elämän eri osa-alueisiin.
| Jalkaväkirykmentti 60 | |
|---|---|
| Toiminnassa | 1941 - 1942 |
| Valtio |
 Suomi |
| Puolustushaarat | Maavoimat |
| Aselajit | Jalkaväki |
Jalkaväkirykmentti 60 (JR 60) oli jatkosodan Suomen maavoimien jalkaväkirykmentti, joka perustettiin Mynämäen seudulla ja osittain Satakunnassa ja Messukylässä. Rykmentti liitettiin 1. divisioonaan.
Perustaminen - 24.6.
- Esikunta Maskun seurojentalo
- I pataljoona (I/JR 60) Messukylän kirkonkylän kansakoulu lukuun ottamatta 4. komppaniaa, joka perustettiin Messukylän työväentalolla. Pataljoonan komentajana oli kapteeni Sulo Armas Ropponen
- II pataljoona (II/JR 60)komentajana jääkärimajuri Karl Evert Ruda
- esikunta Alaskylän kansakoulu Parkano
- kranaatinheitinjoukkue Parkanon kirkonkylä
- 5. komppania Kankaanpään talo, Virrat päällikkönä luutnantti Bo Jung
- 6. komppania Tyrvään pitäjän Kaukolan kylän Impolan talo 18.-23.6.1941 päällikkönä luutnantti Jouko Kuntsi
- 7. komppania Kurun metsäkoulu, Kuru päällikkönä luutnantti Mikko Korhonen
- 8. komppania Kunnantalo Virrat päällikkönä luutnantti Gunnar Fredrik Aminoff
- III pataljoona (III/JR 60) komentajana jääkärimajuri Kunto Mikko Karmo
- esikunta ja kranaatinheitinjoukkue Suojeluskuntatalo Mynälinna, Mynämäki
- 9. komppania Kirkonkylän kansakoulu, Mynämäki luutnantti Olavi Vanamo
- 10. komppania Suojeluskuntatalo, Turun läänin Karjala luutnantti Antti Yli-Eerola
- 11. komppania Suojeluskuntatalo Kuntola, Yläne luutnantti Olavi Kunnas
- 12. komppania Suojeluskuntatalo, Mietoinen luutnantti Alpo Hyhkö
- 13. komppania eli kranaatinheitinkomppania (13.K/JR 60) Takahuhdin kansakoulu, Messukylä
- 14. komppania eli tykkikomppania (14.K/JR 60) Takahuhdin kansakoulu, Messukylä
- Kolonna/Jalkaväkirykmentti 60 (Kol./JR 60) Takahuhdin kansakoulu, Messukylä
Puolustusvoimien materiaalitilanne oli jatkosodan alkaessa huomattavasti parempi kuin talvisodan alussa, mutta aivan kaikilta osin ei rykmentin määrävahvuuksia saavutettu.
Keskittäminen
Rykmentti keskitettiin Riihimäen seudulle, josta se kyettäisiin rautateitse siirtämään joko Hankoon tai itään.
Komentajat
- everstiluutnantti Harry Kinnunen 17. kesäkuuta - 22. heinäkuuta 1941
- jääkärimajuri (jääkärieverstiluutnantti 3. elokuuta 1941) Viljo Aukusti Laakso 22. heinäkuuta - 5. elokuuta 1941
- majuri G. Palkama 3. - 5. elokuuta 1941 sijainen
- everstiluutnantti Kaarle Kustaa Kari 5. elokuuta 1941 - 7. toukokuuta 1942
Lähteet
- Sotatieteen laitos: Jatkosodan historia. Porvoo: Werner Söderström Osakeyhtiö, 1988. ISBN 951-0-15326-5.
- Tuokko, Kaino: 1. Divisioona 1941-1944. Saarijärvi: JR 56:n ja 60:n Kilta - 1.D:n historiatoimikunta, 1995. ISBN 952-90-6970-7.
- Tuokko, Kaino: Jalkaväkirykmentti 60 1941-1944. JR 56 ja JR 60 Kilta, 1991. ISBN 952-90-3075-4.
- Kaasalainen, Erkki: Siellä jossakin Vammalan seudun naiset ja miehet talvi- ja jatkosodassa. Vammala: Oy Tyrvään Sanomat, 1992. ISBN 951-9352-24-4.
- Santa, Matti: Impolan poppoo Tyrvään komppanian rajua joukkoa. Tyrvää: Impolan poppoo, 1997. ISBN 951-9352-30-9.
Viitteet
Aiheesta muualla
- Lindström, Aimo: "Impolan poppoo", muistelmia 6./II/JR 60:n taisteluista jatkosodassa. .
- JR 56 ja JR 60 Kilta (Arkistoitu – Internet Archive), jossa runsaasti pdf materiaalia esimerkiksi veteraanitapaamisista