Jasakki
Tänään tutkimme Jasakki:n kiehtovaa maailmaa. Alkuperäistään sen vaikutuksiin nyky-yhteiskuntaan Jasakki on ollut kiinnostuksen ja keskustelun aiheena läpi historian. Jasakki on jättänyt jälkensä maailmaan monin eri tavoin joko tieteessä, populaarikulttuurissa, politiikassa tai millä tahansa muulla alalla. Tämän artikkelin kautta perehdymme sen merkitykseen, sen kehitykseen ajan myötä ja sen vaikutukseen nykyään. Valmistaudu löytämään tietoa ja uteliaisuutta Jasakki:sta.
Jasakki (ven. яса́к, jasak) oli Venäjällä vierasheimoisilta alamaiskansoilta peritty luontoisvero. Sitä maksoivat Volgan alueen kansat 1400–1700-luvuilla ja Siperian kansat 1600-luvulta 1900-luvun alkuun saakka. Maksu suoritettiin turkiksina ja toisinaan karjana. Veron suuruus ja maksuperusteet vaihtelivat eri kansoilla. Kungurin seudun tataareilla ja baškiireilla se perustui maahan, eräillä Siperian kansoilla mieslukuun ja jakuuteilla karjan määrään. Veron perintään liittyneitä väärinkäytöksiä yritettiin korjata hallituksen asettamien komissioiden avulla. Jasakki korvattiin rahaverolla Volgan alueella 1720-luvulla ja Siperiassa vuodesta 1822 lähtien. Jakuutit, tunguusit, tšuktšit sekä eräät muut paimentolaisuutta ja ”kiertävää elämää” harjoittaneet kansat maksoivat sitä vuoteen 1917 saakka.
Veron nimitys tulee turkkilaisten kielten sanasta jasak ’vero’.