Tu banner alternativo

Jazid I

Nykymaailmassa Jazid I on saavuttanut suuren merkityksen jokapäiväisen elämän eri alueilla. Ilmestymisestään lähtien Jazid I on kiinnittänyt monien ihmisten huomion sen vaikutuksen ja vaikutuksen ansiosta. Sen suosioon ovat vaikuttaneet useat tekijät, kuten sen merkitys työympäristössä, sen merkitys yhteiskunnassa, sen vaikutus teknologiaan tai sen vaikutus nykykulttuuriin. Tässä artikkelissa tutkimme tarkemmin, mikä rooli Jazid I on nykyään ja kuinka se on onnistunut herättämään niin monien ihmisten mielenkiinnon ympäri maailmaa.

Tu banner alternativo
Karbalan taistelu: 80 000 sotilasta vastaan 72 Husainin kannattajaa. Vanhin tunnettu maalaus taistelusta.

Jazid I oli islamilaisen perimätiedon mukaan Umaijadien dynastian Damaskoksen kalifaatin kalifi vuosina 680–682 isänsä Muawija I:n jälkeen. Häntä koskevat tiedot löytyvät vain islamilaisesta perimätiedosta 800-luvulta alkaen.

Perimätieto kertoo, että Jazid joutui taistelemaan Ali ibn Abi Talibin poikaa Husainia vastaan, jonka voitti Karbalan taistelussa. Pian tämän jälkeen kapinallinen Abdallah ibn al-Zubayr otti haltuunsa Mekan ja Medinan, jotka Jazid valtasi takaisin lyhyen piirityksen jälkeen takaisin vuonna 680.[1] Vuonna 682 Jazid kuoli ja muutama kuukausi tämän jälkeen myös hänen poikansa ja seuraajansa Muawija II kuoli, jolloin kalifin arvo siirtyi Muawija I:n serkulle Merwanille.[2]

Historiatieteen näkökulma

Taulukko 1: Hallituskausien vertailu: islamilaisen perimätieto vs. arkeologinen aineisto (kolikot)[3]
Hallitsija Perimätieto Arkeologia
Muawija I 661–680 661–678
Jazid I 680–682 –
Muawija II 683–684 –
Marwan ibn al-Hakam 684–685 –
Abd al-Malik 685–705 680–705
"vastakalifi" al-Zubayr 683–692 673–680

Muawijan pojista tai serkusta nimeltä Merwan ei ole säilynyt arkeologisia todisteita, joten heitä on pidetty myös uskonnollisen kirjallisuuden luomina keksittyinä hahmoina.[4] Muawijan (661–680) jälkeen vasta kalifi Abd al-Malik ibn Marwan (680 tai 685–705) on jättänyt historiaan jälkensä, joten välivuodet olisivat voineet olla myös sisällissodan aikaa (interregnum) ilman hallitsijaa.

Muslimikirjoittajat ovat korostaneet Jazidin rappeutunutta luonnetta ("Hänen rajut juopottelukautensa ja moraalinen rappionsa olivat hyvin tiedossa).[5] Tarinassa, jossa Muawijaa seuraa hänen moraalisesti kelvoton poikansa, joka pian kuolee samoin kuin toinenkin poika, on nähty uskonnollisen kirjallisuuden langettama taivaallinen kosto kalifille, joka oli hylännyt Muhammedin.[4] Analogia löytyy Vanhasta Testamentista, joka tuntee kuningas Daavidin kelvottoman pojan Absalomin.[6]

Katso myös

Lähteet

  • Popp, Volker: Biblische Strukturen in der islamischen Geschichtsdarstellung. Teoksessa: Markus Gross & K-H. Ohlig (toim.). Schlaglichter. Die beiden ersten islamischen Jahrhunderte . s. 35–92. Schiler, 2008.
  • Popp, Volker: From Ugarit to Samarra. An archeological journey on the trial of Ernst Herzfeld. Teoksessa: Early Islam. A critical reconstruction based on contemporary sources ( toim. K-H. Ohlig), s. 14–175. Prometheus Books, 2013. ISBN 978-1-61614-825-6

Viitteet

  1. ↑ Petersen, s. 216
  2. ↑ Petersen, s. 217
  3. ↑ Popp, 2008, s. 67–68
  4. ↑ a b Popp, 2013, s. 59
  5. ↑ Haeri, 1996, s. 101
  6. ↑ Popp, 2008, s. 69

Kirjallisuutta

  • Petersen, K.: Ihmiskunnan ajantieto. (Suomeksi toimittanut Antero Manninen ja Pentti Papunen) Porvoo: Werner Söderström Osakeyhtiö, 1965.
Edeltäjä:
Muawija I 		Damaskoksen umaijadikalifi
661–680 		Seuraaja:
Muawia II
Enciclo
Wikious
Sapientia
Scientia
Boobota
Anandapedia
Sagapedia
Wikithot