Jenny von Westphalen
Tässä artikkelissa analysoimme Jenny von Westphalen-ilmiötä eri näkökulmista, jotta voimme ymmärtää sen vaikutusta nyky-yhteiskuntaan. Viime vuosikymmeninä Jenny von Westphalen on saavuttanut kasvavaa merkitystä useilla alueilla ja synnyttänyt keskustelua ja kiistoja sen merkityksestä ja seurauksista. Tutkimme historiallisesta, sosiologisesta, poliittisesta, taloudellisesta ja kulttuurisesta lähestymistavasta, kuinka Jenny von Westphalen on muokannut tapaamme suhtautua, ajatella ja organisoida itseämme yhteiskunnana. Samoin tarkastelemme erilaisia teorioita ja tutkimuksia, jotka auttavat valaisemaan tätä ilmiötä ja sen vaikutusta ihmisten jokapäiväiseen elämään. Syvän ja tarkan analyysin avulla pyrimme tarjoamaan lukijoillemme täydellisen ja rikastuttavan näkemyksen Jenny von Westphalen:stä ja sen vaikutuksista nykymaailmaan.
Jenny von Westphalen (12. helmikuuta 1814 Salzwedel, Preussin kuningaskunta – 2. joulukuuta 1881 Lontoo, Englanti, Ison-Britannian ja Irlannin yhdistynyt kuningaskunta), myöhemmin Jenny Marx, tunnetaan saksalaisen filosofin ja yhteiskuntatieteilijän Karl Marxin vaimona. Hän syntyi aristokraattiseen sukuun, mutta meni naimisiin Marxin kanssa, joka kuului vastaavasti alempaan porvaristoon. Avioliitosta syntyi seitsemän lasta: Jenny, Laura, Edgar, Heinrich, Franziska, Eleanor ja yksi, joka kuoli ennen nimen antamista. Vain Jenny, Laura ja Eleanor selviytyivät teini-ikäisiksi asti. Jenny kuoli syöpään juuri ennen isäänsä. Eleanor Marx teki itsemurhan 1898 – alun perin tarkoituksena oli tehdä kaksoisitsemurha ”sulhasen” Edward Awelingin kanssa, mutta tämä jätti oman myrkkynsä juomatta. Laura ja hänen miehensä Paul Lafargue tekivät itsemurhan pari vuotta ennen Venäjän vallankumousta.
Lähteet
- ↑ Karl Marx. Tuohus: Suomen sosialidemokraattisen nuorisoliiton äänenkannattaja, 1.4.1908, nro 3–4, s. 4–10. Kansalliskirjasto. Viitattu 21.7.2015.
Aiheesta muualla
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Jenny von Westphalen Wikimedia Commonsissa
| ||||||||||||||||||
