Tässä artikkelissa aiomme tutkia ja analysoida Joškar-Ola:tä eri näkökulmista ja lähestymistavoista. Joškar-Ola on aihe, joka on herättänyt monien ihmisten kiinnostuksen vuosien varrella, ja tässä artikkelissa aiomme syventää sen merkitystä ja merkitystä nyky-yhteiskunnassa. Joškar-Ola on herättänyt keskustelua ja pohdintaa eri aloilla sen vaikutuksesta populaarikulttuuriin ja sen vaikutuksiin arjen eri alueilla. Toivomme tämän artikkelin avulla tarjoavamme täydellisen ja rikastuttavan käsityksen Joškar-Ola:stä ja antaa lukijoillemme syvemmän ja merkityksellisemmän käsityksen tästä aiheesta.
Joškar-Ola (Йошкар-Ола) Йошкар-Ола (marin kielellä) |
|
---|---|
lippu |
vaakuna |
Marin tasavalta Venäjällä, alla kaupungin sijainti tasavallassa |
|
Joškar-Ola |
|
Koordinaatit: |
|
Valtio | Venäjä |
Tasavalta | Mari |
Perustettu |
linnoitus 1584 kaupunki 1781 |
Väkiluku (2010) | 248 782 |
Aikavyöhyke | UTC+3 (MSK) |
Postinumero | 424000 |
Suuntanumero(t) | +7 8362 |
Joškar-Ola (ven. Йошка́р-Ола́, mariksi Йошкар-Ола) on Venäjän federaatioon kuuluvan Marin tasavallan pääkaupunki. Kaupungin nimi on maria ja tarkoittaa Punaista kaupunkia. Tsaarin aikana sen nimi oli Tsarjovokokšaisk (Tsarjov gorod na Kokšage - Kokšaga-joen varrella oleva tsaarin kaupunki). Vallankumouksen jälkeen siitä tuli Krasnokokšajisk, punaisen Kokšagan kaupunki. Nykyisen nimensä se sai 1928.
Vuonna 2010 kaupungissa asui 248 782 henkeä ja koko kaupunkipiirissä 259 256, eli kaupunkipiirissä oli runsas 10 500 maaseutuasukastakin. Muutamaa vuotta aiemmin, asukasluvun ollessa 253 400, asukkaista 68 prosenttia oli venäläisiä, 24 prosenttia mareja ja neljä prosenttia tataareja.
Alue oli ollut marien asuttama osa Kazanin kaanikuntaa. Venäjän Iivana Julma valloitti alueen 1552. Tsaari Fjodor I perusti vuonna 1584 paikalle kaupungin sotilaslinnoitukseksi varjelemaan jokiliikenteelle tärkeää kulkureittiä ja pitämään paikallisia asukkaita kurissa. Kaupunki pysyi pitkään varsin pienenä varuskuntakaupunkina ja samalla venäläisten tärkeimpänä keskuksena marien alueella. Väkiluku kasvoi merkittävästi vasta neuvostoaikoina: 1 700 (vuonna 1897), 4 300 (v. 1926), 27 000 (v. 1939), 89 000 (v. 1959), 166 000 (v. 1970) ja 201 000 (v. 1979).
Neuvostoliiton aikoina kaupunki oli alueensa teollisuuden, liikenteen ja kaupan keskus. Toisen maailmansodan aikana sitä pidettiin syrjäisenä paikkana, ja sinne siirrettiin turvaan strategista teollisuutta. Neuvostoliiton romahduksen myötä teollisuus kuihtui ja monet ammattilaiset muuttivat muualle. Viime vuosina elinkeinoelämä on alkanut jälleen virkistyä.
Kaupunki sijaitsee Volgan sivujoen Malaja Kokšagan varrella, keskellä tasankoaluetta noin 100 metriä merenpinnan yläpuolella. Ilmasto on mantereinen: kuumat kesät ja kylmät talvet.
Joškar-Olan lentoasemalta on suoria lentoja Moskovaan, Saratoviin ja Nižni Novgorodiin. Kaupungingissa on rautatieasema; sinne johtaa Jaranskiin vievä pistoraide Moskovan ja Kazanin väliseltä pääradan Zelenodolskista. Maantieyhteydet ovat kattavat eri puolille Venäjää ja Marinmaata. Venäjän päävaltatieverkostoon kuuluva Vjatka-maantie saapuu Volgalta Joškar-Olaan ja jatkaa pohjoisessa Kirovin kautta edelleen Komin tasavaltaan ja sen pääkaupunki Syktyvkariin.
Kaupungissa on sekä ortodoksisia kirkkoja että marilaista muinaisuskoa varten uhrimetsikkö keskustan ulkopuolella.
Joškar-Ola • Jurino • Kilemary • Kozmodemjansk • Kužener • Mari-Turek • Medvedevo • Morki • Novyi Torjal • Oršanka • Paranga • Sernur • Sovetski • Volžsk • Volžsk • Vuorimari • Zvenigovo