Joensuu (Somero)
Nykymaailmassa Joensuu (Somero) on aihe, joka on kiinnittänyt miljoonien ihmisten huomion planeetan joka kolkassa. Joensuu (Somero) on aihe, joka ei jätä ketään välinpitämättömäksi joko historiallisen merkityksensä, nyky-yhteiskunnan merkityksensä tai tulevaisuuden vaikutuksensa vuoksi. Vuosien varrella Joensuu (Somero) on ollut keskustelun, laajan tutkimuksen ja yksityiskohtaisen analyysin kohteena, mikä on johtanut monenlaisiin mielipiteisiin ja näkökulmiin. Tässä artikkelissa tutkimme Joensuu (Somero):n eri puolia sen alkuperästä ja kehityksestä sen nykyiseen vaikutukseen tavoitteenaan valaista aihetta, joka herättää edelleen kiinnostusta ja uteliaisuutta ympäri maailmaa.
Joensuu on kylä Somerolla ja paikallisesti myös Joensuun kylän ympärille kasvaneen, siitä myös naapurikyliin laajentuneen Someron keskustaajaman epävirallinen nimitys. Joensuun naapurikyliä ovat Jaatila, Pappila ja Ruunala lännessä, Sylvänä ja Laitiainen pohjoisessa, Kultela ja Ihamäki idässä ja Lammi etelässä. Kaupungin keskustaajaman keskuskylänä Joensuu on Someron kylistä väkiluvultaan suurin. Vuonna 2011 sen väkiluku oli 2 303.
Keskustaajama
- Pääartikkeli: Someron keskustaajama
Liikenteellisesti Joensuun sijainti Somerolla on keskeinen, ja sen vaikutus keskuksena on vanhastaan ulottunut myös Someron rajojen ulkopuolelle. Vielä nykyäänkin kylässä risteävät Salosta Jokioisille ja Forssaan johtava Kantatie 52 ja Hämeen Härkätiehen kuuluvat Koskelta Somerolle johtava Yhdystie 2810 ja Somerolta Tammelaan vievä yhdystie 2802. Keskeisen sijaintinsa takia Joensuusta muodostui Someron keskustaajama jo 1800-luvulla, ja 1900-luvulla taajama laajeni myös viereisiin Jaatilan, Pappilan, Ruunalan, Harjun, Lammin, Härkälän ja sittemmin myös Kultelan kyliin.. Koko Someron keskustaajaman väkiluku näiden kylien taajamaan kuuluvissa osissa vuonna 2005 oli 5 278
Someron keskustaajaman pääkatu on kylän halki kulkeva Joensuuntie. Sen varrella sijaitsevat muun muassa 1970-luvulla valmistunut Someron kaupungintalo ja sen vieressä keskustaajaman maamerkkinä toimiva Kiiruun puisto sekä näiden läheisyydessä tien toisella puolen entisen valtion virastotalon luona Someron tori ja kaupungintaloa vastapäätä Someron linja-autoasema. Joensuuntien varrelle on vanhastaan sijoittunut myös pääosa Someron keskustaajaman julkisista ja kaupallisista palveluista.
Joensuun kylään kuuluvia Someron keskustaajaman asuinalueita ovat Kaislaranta, Haironpelto ja Pärnämäki. Pohjoisessa, Jaatilanjoen keskijuoksun varressa kylään kuuluvat Palman teollisuusalue Jokioistentien varressa ja Pikku-Joensuun kulmakunta Jokioisten- ja Forssanteiden varsilla.
Historia ja rakennettu kulttuuriympäristö
Joensuun kylän historiallinen kylätontti on sijainnut Someron Kirkkojärven rannalla siihen laskevan Jaatilanjoen suussa, mistä kylä on saanut nimensä, ja Joensuun kanssa samaan jakokuntaan on kuulunut läheinen Ruunalan kylä ylempänä Jaatilanjoen varressa. Joensuun kylän alkuperäisiä kantataloja ovat olleet Akusti, Hätä, Kiiru ja Hoppu (myöhemmin Seppälä), joista kolme viimeksi mainittua ovat muodostaneet leikillisen nimiketjun. Vielä 1980-luvulla vanhalla kylätontilla oli jäljellä Ali-Aukustin talo, joka kuitenkin 1980-luvun lopussa purettiin. Kylän vielä jäljellä olevia kantataloja ovat Someron kulttuuri ry:n käytössä 2000-luvulla oleva Kiiru Joensuuntien varrella, Someron seurakunnan käytössä oleva Svensson eli Yli-Aukusti Vanhantien varrella ja Hämeen Härkätien varressa sijaitseva Yli-Seppälä. Hävinnyt kantatalo on Hätä. Kantataloista Kiiru päärakennuksineen ja kivisine viljamakasiineineen muodostaa sekä maisemallisesti että historiallisesti merkittävän kokonaisuuden, samoin Svensson ja Yli-Seppälä ovat maisemallisesti ja paikallishistoriallisesti merkittäviä. Myös muuta maisemallisesti ja rakennus- ja kulttuurihistoriallisesti arvokasta rakennuskantaa on säilynyt, vaikka uudempi liikerakentaminen onkin rikkonut kyläkuvaa.
Luonto
Kylän luonnonympäristöä hallitsevat Kirkkojärven, Jaatilanjoen ja kylän etelänpuolisen Someronjoeksi nimitetyn Paimionjoen osuuden ohella laajat pellot kylän pohjoisosassa Palmassa, missä Jaatilanjokeen laskee Laukkonlammista alkunsa saava Palmanoja. Näiden pohjoispuolella Someron keskustaajaman lähivirkistysalueena toimii Palmankallion metsäalue.
Lähteet
- Alanen, Timo: Someron ja Tammelan vanhin asutusnimistö. Nimistön vakiintumisen aika. Somero: Amanita, 2004. ISBN 952-5330-14-1.
- Lehtonen, Kaarin: Someron ja Somerniemen kulttuurimaisema ja vanha rakennuskanta. Turku: Turun maakuntamuseo, 1990. ISBN 951-9125-77-9.
Viitteet
- ↑ a b Nietosvaara, Aarno: Someron yhteiskoulu 1927-1967, s. 9-10. Somero: Somerpaino, 1967.
- ↑ Kaipainen, Sauli: Somero on sinkkujen paratiisi. Suvi-Somero, 2011, s. 40-41. Lehden verkkoversio. Viitattu 23.5.2011. (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Tienumerokartta. 1:250 000. Alue 02 Varsinais-Suomi. Helsinki: Liikennevirasto. Kartan verkkoversio (viitattu 9.7.2012)
- ↑ a b Lehtonen 1990: 228-229.
- ↑ Tilastolliset taajamat 2005. Tilasto. Helsinki: Tilastokeskus, 2008.
- ↑ Alanen 2004: 221-223.
- ↑ a b Lehtonen 1990: 234, 243, 247.
- ↑ Alanen 2004: 222.
- ↑ Lehtonen 1990: 229-247.
Aiheesta muualla
- Avander, Niklas: Somero, Joensuu, vanhempi tiluskartta ja selitys. Hämeen lääni, Somero, H70: 11/1-2. (Maanmittaushallitus, Maanmittaushallituksen uudistusarkisto, maakirjakartat) Kansallisarkisto, 1698. Kartan verkkoversio Jyväskylän yliopiston julkaisuarkistossa (jpg) (viitattu 20.6.2011)
| ||||||||||||||||||