Nykymaailmassa Joensuun yliopisto:stä on tullut yhä tärkeämpi. Olipa kyseessä politiikka, teknologia, kulttuuri tai millä tahansa muulla alalla, Joensuun yliopisto:stä on tullut jatkuvan kiinnostuksen ja keskustelun aihe. Globalisaation ja yhteiskuntien yhteenliittymisen myötä Joensuun yliopisto on merkittävästi vaikuttanut siihen, miten ihmiset suhtautuvat toisiinsa ja näkevät ympäröivän maailman. Tässä artikkelissa tutkimme perusteellisesti Joensuun yliopisto:n vaikutusta yhteiskunnan eri osa-alueisiin ja analysoimme sen vaikutusta ja seurauksia nykyään.
Joensuun yliopisto | |
---|---|
Joensuun korkeakoulu | |
Perustettu | 1969 |
Lakkautettu | 2010 |
Tyyppi | Julkinen |
Rehtori | Perttu Vartiainen (viimeinen) |
Henkilökunta | 1 400 (2008) |
Opiskelijoita | 8 300 (2007) |
Sijainti | Joensuu, Suomi |
Sivusto | http://www.joensuu.fi |
Joensuun yliopisto (lyhenne JoY) oli vuosina 1969–2009 toiminut suomalainen yliopisto. Vuoteen 1984 saakka yliopiston nimenä oli Joensuun korkeakoulu. Vuoden 2010 alusta Joensuun yliopisto yhdistyi Kuopion yliopiston kanssa Itä-Suomen yliopistoksi.
Yliopistolla oli kampukset Joensuussa ja Savonlinnassa. Lisäksi Ilomantsin Mekrijärvellä oli yliopiston tutkimusasema.
Opiskelijoita oli noin 8 300, joista 1 100 Savonlinnassa. Henkilökuntaa oli noin 1 400, joista 170 Savonlinnassa. Yliopiston viimeisenä rehtorina toimi professori Perttu Vartiainen ja vararehtorina professori Teuvo Pohjolainen.
Elokuun alussa 2006 yliopistossa toteutettiin hallintorakenneuudistus, mikä muutti jonkin verran tiedekuntarakennetta ja laitosten sijainteja.
Joensuun yliopisto järjesti perus- ja jatkotutkintokoulutusta kahdeksalla koulutusalalla:
Joensuun yliopistossa oli kahdeksan tiedekuntaa:
Lisäksi Joensuun yliopistossa oli yhdeksän erillislaitosta:
|