Tässä artikkelissa tutkimme [var1] perusteellisesti. Tutustumme kaikkiin [var1]:een liittyviin oleellisiin näkökohtiin sen alkuperästä sen merkitykseen nykyään. Kautta historian [var1] on ollut ratkaisevassa roolissa yhteiskunnassa ja vaikuttanut ihmiselämän eri osa-alueisiin. Analysoimme sen vaikutuksia eri alueilla, kulttuurisesta näkökulmasta sen vaikutuksiin teknologiaan. Lisäksi tutkimme asiantuntijoiden ja tutkijoiden näkemyksiä aiheesta [var1] ymmärtääksemme sen tärkeyden ja sen, miten se on kehittynyt ajan myötä. Tämä artikkeli toimii täydellisenä oppaana ymmärtääksesi perusteellisesti [var1] ja sen merkityksen nykymaailmassa.
Wecksellin vanhemmat olivat hattutehtailija Johan Wecksell ja Sofia Ulrika Björklund. Hän pääsi ylioppilaaksi 1858 Turun lukiosta ja opiskeli sitten estetiikkaa ja kirjallisuutta Helsingin yliopistossa.
Wecksellin ura oli lyhyt mutta menestyksekäs. Wecksell ehti julkaista virallisesti uransa aikana vain kaksi teosta, runokokoelman Valda ungdomsdikter (1860) ja näytelmän Daniel Hjort (1863). Wecksellin henkinen tasapaino murtui 24-vuotiaana, ja hän joutui Lapinlahden mielisairaalaan, jossa hän vietti loppuelämänsä. Wecksell on huomattava ruotsinkielisen jälkiromantiikan tulkki, jonka ihanteellisessa tyylissä välkkyy paljon älyllistä ironiaa.
Daniel Hjort: Sorgespel i fem akter med fyra tablåer. Edlund, Helsingfors 1863. (Teos digitoituna Doriassa.)
Samlade dikter af Josef Julius Wecksell. Helsingfors 1868, 3. tillökade upplaga Holm, Helsingfors 1891, 5. uppl. med en inledning av Gunnar Castrén. Schildt, Helsingfors 1919.
Giftermålsspekulanten: Komedi i en akt med sång. Borgåbladets teaterbibliotek 29. Tryckeri- och tidnings, Borgå 1931.
Tre friare: Skämt i en akt med sång. Borgåbladets teaterbibliotek 27. Tryckeri- och tidnings, Borgå 1931.
Samlade dikter. Inledning och kommentar av Karin Allardt Ekelund. Skrifter utgivna av Svenska litteratursällskapet i Finland, 395. Finlandssvensk vitterhet, Åbo 1962.
Suomennokset
Daniel Hjort: Murhenäytelmä viidessä näytöksessä ja neljässä kuvaelmassa. Suomentanut Paavo Cajander. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran palkitsema kilpa-suomennos. Holm, Helsinki 1877, 2. tark. painos 1905
Viisi runoa. Suomantanut Irene Mendelin. Kansanvalistus-seuran lehtisiä 34. Kansanvalistus-seura, Helsinki 1894
Valikoima runoelmia. Suomentanut Aukusti Simelius. Suomentaja, Helsinki 1908
Sydänyön lapsen lauluja: Kokoelma runoja. Suomentanut Reino Hirviseppä. Kivi, Helsinki 1941
Daniel Hjort: Viisinäytöksinen murhenäytelmä. Suomentanut Mikko Kilpi. WSOY 1957
↑Numers-Ekman, Katarina von: ”Wecksell, Josef Julius (1838–1907)”, Suomen kansallisbiografia, osa 10, s. 387–388. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2007. ISBN 978-951-746-451-2. Teoksen verkkoversio.
↑Voitto Viro: Vanha hautausmaa: Helsingin Hietaniemen hautausmaan opas (2. painos), s. 93. Helsinki: Otava, 1993. ISBN 951-1-12259-2.