Josef Julius Wecksell
Tässä artikkelissa tutkimme [var1] perusteellisesti. Tutustumme kaikkiin [var1]:een liittyviin oleellisiin näkökohtiin sen alkuperästä sen merkitykseen nykyään. Kautta historian [var1] on ollut ratkaisevassa roolissa yhteiskunnassa ja vaikuttanut ihmiselämän eri osa-alueisiin. Analysoimme sen vaikutuksia eri alueilla, kulttuurisesta näkökulmasta sen vaikutuksiin teknologiaan. Lisäksi tutkimme asiantuntijoiden ja tutkijoiden näkemyksiä aiheesta [var1] ymmärtääksemme sen tärkeyden ja sen, miten se on kehittynyt ajan myötä. Tämä artikkeli toimii täydellisenä oppaana ymmärtääksesi perusteellisesti [var1] ja sen merkityksen nykymaailmassa.
| Josef Julius Wecksell | |
|---|---|
 J. J. Wecksell vuonna 1882. |
|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 19. maaliskuuta 1838 Turku |
| Kuollut | 9. elokuuta 1907 (69 vuotta) Helsinki |
| Kansalaisuus | suomalainen |
| Ammatti | kirjailija |
| Kirjailija | |
| Äidinkieli | ruotsi |
| Aiheesta muualla | |
 Löydä lisää kirjailijoitaKirjallisuuden teemasivulta |
|
|
|
|
Josef Julius Wecksell (19. maaliskuuta 1838 Turku – 9. elokuuta 1907 Helsinki) oli suomalainen runoilija ja näytelmäkirjailija.
Wecksellin vanhemmat olivat hattutehtailija Johan Wecksell ja Sofia Ulrika Björklund. Hän pääsi ylioppilaaksi 1858 Turun lukiosta ja opiskeli sitten estetiikkaa ja kirjallisuutta Helsingin yliopistossa.
Wecksellin ura oli lyhyt mutta menestyksekäs. Wecksell ehti julkaista virallisesti uransa aikana vain kaksi teosta, runokokoelman Valda ungdomsdikter (1860) ja näytelmän Daniel Hjort (1863). Wecksellin henkinen tasapaino murtui 24-vuotiaana, ja hän joutui Lapinlahden mielisairaalaan, jossa hän vietti loppuelämänsä. Wecksell on huomattava ruotsinkielisen jälkiromantiikan tulkki, jonka ihanteellisessa tyylissä välkkyy paljon älyllistä ironiaa.
Wecksell on haudattu Helsingin Hietaniemen hautausmaalle.
Wecksellin mukaan on nimetty Wecksellintie Helsingin Eirassa. Turussa on Yrjö Liipolan veistämä patsas Åbo Akademin kirjaston edustalla. Turussa on myös Wecksellin portaat, jotka ovat hänen lapsuudenkotinsa lähellä.
Teokset
Ruotsiksi
- Tre friare. 1854.
- Två studenter på runosamling. 1859.
- Valda ungdomsdikter. Åbo 1860.
- Daniel Hjort: Sorgespel i fem akter med fyra tablåer. Edlund, Helsingfors 1863. (Teos digitoituna Doriassa.)
- Samlade dikter af Josef Julius Wecksell. Helsingfors 1868, 3. tillökade upplaga Holm, Helsingfors 1891, 5. uppl. med en inledning av Gunnar Castrén. Schildt, Helsingfors 1919.
- Giftermålsspekulanten: Komedi i en akt med sång. Borgåbladets teaterbibliotek 29. Tryckeri- och tidnings, Borgå 1931.
- Tre friare: Skämt i en akt med sång. Borgåbladets teaterbibliotek 27. Tryckeri- och tidnings, Borgå 1931.
- Dikter i urval. Inledning av Karin Allardt Ekelund. Söderström, Helsingfors 1960.
- Samlade dikter. Inledning och kommentar av Karin Allardt Ekelund. Skrifter utgivna av Svenska litteratursällskapet i Finland, 395. Finlandssvensk vitterhet, Åbo 1962.
Suomennokset
- Daniel Hjort: Murhenäytelmä viidessä näytöksessä ja neljässä kuvaelmassa. Suomentanut Paavo Cajander. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran palkitsema kilpa-suomennos. Holm, Helsinki 1877, 2. tark. painos 1905
- Viisi runoa. Suomantanut Irene Mendelin. Kansanvalistus-seuran lehtisiä 34. Kansanvalistus-seura, Helsinki 1894
- Valikoima runoelmia. Suomentanut Aukusti Simelius. Suomentaja, Helsinki 1908
- Sydänyön lapsen lauluja: Kokoelma runoja. Suomentanut Reino Hirviseppä. Kivi, Helsinki 1941
- Daniel Hjort: Viisinäytöksinen murhenäytelmä. Suomentanut Mikko Kilpi. WSOY 1957
- Daniel Hjort. Suomentanut Matti Rossi. Jälkisanat Jouko Turkka. Love kirjat, Helsinki 1981
Muut käännökset
- Daniel Hjort: Veselohra o pěti jednáních. Tšekiksi kääntänyt František Šebek. V. Šimek, Písek 1869. E-kirjana Gutenberg-projektissa.
Lähteet
- ↑ a b Otavan suuri Ensyklopedia, 10. osa (Turgenev-öljytalous), s. 7729–7730, art. Wecksell, Josef Julius. Otava, 1981. ISBN 951-1-06271-9.
- ↑ Ylioppilasmatrikkeli 1853–1899
- ↑ Numers-Ekman, Katarina von: ”Wecksell, Josef Julius (1838–1907)”, Suomen kansallisbiografia, osa 10, s. 387–388. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2007. ISBN 978-951-746-451-2. Teoksen verkkoversio.
- ↑ Voitto Viro: Vanha hautausmaa: Helsingin Hietaniemen hautausmaan opas (2. painos), s. 93. Helsinki: Otava, 1993. ISBN 951-1-12259-2.
- ↑ J. J. Wecksell Turku.fi. Viitattu 11.5.2020.
- ↑ Porrastelukartta no 6 Turku.fi, viitattu 11.5.2020
Kirjallisuutta
- (sv) Arvid Mörne, Josef Julius Wecksell : en studie / Arvid Mörne., Skrifter utgivna av Svenska litteratursällskapet i Finland, Helsinki, (ISSN 0039-6842 ja 2490-1547)
- (sv) Arvid Mörne, Nya Wecksellstudier / Arvid Mörne., Skrifter utgivna av Svenska litteratursällskapet i Finland, Helsinki, (ISSN 0039-6842 ja 2490-1547)
- (sv) Josef Julius Wecksell ja Karin Allardt-Ekelund, Samlade dikter / J. J. Wecksell ; med inledning och kommentar av Karin Allardt Ekelund., Skrifter utgivna av Svenska litteratursällskapet i Finland, Helsinki, (ISSN 0039-6842 ja 2490-1547)
Aiheesta muualla
Lisää luettavaa aiheesta Josef Julius Wecksell on Wikiaineistossa- Vapaasti ladattavia J. J. Wecksellin e-kirjoja Kansalliskirjaston Klassikkokirjastossa, Projekti Lönnrotissa sekä Project Gutenbergissa.
- Teoksia digitoituina Kansalliskirjaston kokoelmissa:
- Daniel Hjort: Sorgespel i fem akter med fyra tablåer. Helsinki 1863.
- Valda ungdomsdikter. Turku 1860.
- Wecksell, Josef Julius hakuteoksessa Uppslagsverket Finland (2012). (ruotsiksi)
- J. J. Wecksellin runoilijakohtalo. Runoilijan syntymästä tänään sata vuotta, Aamulehti, 19.03.1938, nro 76, s. 9, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
- Josef Julius Wecksellin syntymän 100-vuotismuisto, Helsingin Sanomat, 19.03.1938, nro 76, s. 4, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
| ||||||||||||||||||
