Tänään esittelemässämme artikkelissa haluamme sukeltaa Jouko Heinonen:n maailmaan, aiheeseen, joka on herättänyt kiinnostusta yhteiskunnassa viime vuosina. Jouko Heinonen on käsite, joka kattaa useita näkökohtia historiasta nykypäivään, mukaan lukien sen vaikutukset eri alueilla. Tässä artikkelissa tutkimme Jouko Heinonen:n ympärillä olevia erilaisia näkökulmia sekä sen kehitystä ajan myötä. Perehdymme sen alkuperään, tutkimme sen merkitystä nyky-yhteiskunnassa ja analysoimme sen vaikutuksia eri yhteyksissä. Jouko Heinonen on epäilemättä kiehtova aihe, joka ansaitsee käsitellä yksityiskohtaisesti, ja toivomme, että tämä artikkeli rikastuttaa sen ymmärtämistä.
Jouko Heinonen (14. marraskuuta 1946 Lahti – 30. maaliskuuta 2010 Lahti) oli suomalainen museonjohtaja ja museoneuvos. Hän toimi muun muassa Lahden kaupunginmuseon johtajana ja taidekeskus Retretin toimitusjohtajana ja taiteellisena johtajana.
Heinonen syntyi Lahdessa 1946. Hän luki 1965 ylioppilaaksi Lahden Lyseosta ja opiskeli sen jälkeen Helsingin yliopistossa, josta valmistui 1972 filosofian kandidaatiksi. Tohtoriksi hän väitteli 1999.
Heinonen nimettiin 1973 Lahden kaupunginmuseon johtajaksi. Hän toimi tehtävässä vuoden 2006 loppuun asti. Heinonen vaikutti museonjohtajana 1970- ja 1980-luvuilla voimakkaasti museoalan ja -lainsäädännön kehitykseen. Taidekeskus Retretin toimitusjohtajana ja taiteellisena johtajana hän toimi 1988–1991.
Heinonen siirtyi vuonna 2007 virkavapaalle Lahden kaupunginmuseosta ja toimi Lahden kaupungin sivistystoimialan projektinjohtajana. Hän irtisanoitui tehtävästä tammikuussa 2010 ja oli aikeissa jäädä eläkkeelle elokuun alussa. Heinonen kuitenkin kuoli vaikeaan sairauteen maaliskuussa.
Presidentti Tarja Halonen myönsi 2003 Heinoselle museoneuvoksen arvon. Vuonna 1999 hän oli saanut sekä Lahti- että Päijät-Häme-mitalin.
Lahden kaupunginmuseossa paljastettiin vuonna 2011 Satu Loukkolan tekemä Heinosta esittävä muotokuvaveistos.
|