Kiinnostus Juopumusta vastaan:tä kohtaan kasvaa joko sen yhteiskunnallisen vaikutuksen vuoksi tai sen merkityksen vuoksi tieteen alalla. Juopumusta vastaan on vuosikymmeniä kiinnittänyt tutkijoiden, ammattilaisten ja suuren yleisön huomion, koska se on tärkeä jokapäiväisen elämän eri osa-alueilla. Tässä artikkelissa tutkimme Juopumusta vastaan:n eri puolia sen alkuperästä ja kehityksestä sen nykyiseen vaikutukseen. Analysoimme, kuinka Juopumusta vastaan on muokannut maailmaa, jossa elämme, ja mitä näkökulmia aiheeseen avautuu. Lisäksi tutkimme eettisiä ja moraalisia seurauksia, joita Juopumusta vastaan voi herättää, unohtamatta tällä alalla saavutettuja edistysaskeleita.
Juopumusta vastaan | |
---|---|
Κατά μεθυόντων | |
Alkuperäisteos | |
Kirjailija | Basileios Suuri |
Kieli | muinaiskreikka |
Genre | teologia |
Julkaistu | n. 370 |
Suomennos | |
Suomentaja | sisar Kristoduli |
Kustantaja | Ortodoksisen kirjallisuuden julkaisuneuvosto |
Julkaistu | 1994 |
ISBN | 951-8979-16-2 |
Löydä lisää kirjojaKirjallisuuden teemasivulta |
Juopumusta vastaan (m.kreik. Κατά μεθυόντων, Kata methyontōn; lat. In ebriosos) on Basileos Suuren kirjoittama puhe, joka on nimensä mukaisesti suunnattu juopumusta ja siitä seuraavaa riettautta vastaan.
Basileos piti puheen jonkin pääsiäisen jälkeen toimiessaan Kesarean piispana. Kyseisenä pääsiäisenä hänen seurakuntalaisensa, sekä miehet että naiset, olivat Basileioksen mukaan syyllistyneet hillittömään juopotteluun ja juhlintaan tanssien ja laulaen räävittömiä lauluja, sekä harjoittaneet haureutta. Basileios oli surullinen näkemästään ja huolissaan siitä, että sama toistuisi uudelleen seuraavana helluntaina. Siksi hän katsoi tarpeelliseksi käsitellä aihetta puheessaan. Basileioksen saarnojen kokoelmassa puhe on numerolla XIV.
Muista varhaisen kirkon kirkkoisistä muun muassa Ambrosius vaikuttaa tunteneen Basileioksen saarnan. Isidoros Pelusionlainen lainaa sitä eräässä teoksessaan.
»Humala, tuo ihmisen itsensä vapaaehtoisesti vastaanottama demoni, joka nautinnonhimon välityksellä tunkeutuu sieluun, humala, pahuuden äiti ja hyveen vastustaja, tekee urhoollisesta pelkurin, siveästä irstaan. Se tuhoaa järjen eikä tunne oikeudenmukaisuutta. Kuten vesi on tulen vasta-aine, niin kohtuuton viininjuontikin sammuttaa järjen.»
Puheen teksti on jaettu kahdeksaan lukuun. Basileios käsittelee aluksi aiheesta puhumisen vaikeutta; toisaalta hänen aiemmat puheensa samasta aiheesta ovat selvästi menneet hukkaan, toisaalta juopuneille taas ei kannata aiheesta edes puhua. Hän suuntaakiin puheensa enemmän niille, jotka eivät ole vielä langenneet.
Tämän jälkeen Basileios kuvailee puheessaan laajalti juopuneen ihmisen käyttäytymistä ja kaikkea niitä ruumiillisia vaikutuksia, muutoksia, ongelmia, sekä hillittömyyttä ja irstautta, mitä juopuneisuus saa aikaan. Hän myös kuvailee pääsiäisjuhlien aikaisia tapahtumia. Lopussa hän kehottaa syyllisiä parannukseen ja muita antamaan näille anteeksi, mikäli he osoittavat katumusta.