Jussi Lukkarinen
Nykyään Jussi Lukkarinen on yleisesti kiinnostava aihe, joka on kiinnittänyt monien ihmisten huomion ympäri maailmaa. Ajan myötä Jussi Lukkarinen on kehittynyt ja sen vaikutukset ovat tulleet yhä tärkeämmiksi jokapäiväisen elämän eri alueilla. Tässä artikkelissa tutkimme Jussi Lukkarinen:n eri puolia ja analysoimme sen vaikutusta tämän päivän yhteiskuntaan. Sen alkuperästä nykytilanteeseen tutkimme, kuinka Jussi Lukkarinen on vaikuttanut ja inspiroinut yksilöitä, yhteisöjä ja kokonaisia yhteiskuntia. Lisäksi käsittelemme Jussi Lukkarinen:n tarjoamia haasteita ja mahdollisuuksia sekä mahdollisia ratkaisuja ja lähestymistapoja niiden ratkaisemiseksi. Liity kanssamme tälle Jussi Lukkarinen:n löytö- ja pohdiskelumatkalle!
Juhana ”Jussi” Lukkarinen (30. heinäkuuta 1884 Kontiolahti – 1. heinäkuuta 1963 Seinäjoki) oli suomalainen kansanperinteen kerääjä ja tutkija sekä valokuvaaja. Hän teki useita tutkimusmatkoja Pohjois-, Raja- ja Itä-Karjalaan sekä Inkeriin.
Lukkarinen kuului Samuli Paulaharjun kertojalähteenä tunnetun paiholalaisen Antti Lukkarisen perheeseen. Hän opiskeli Helsingin yliopistossa kansanrunoutta ja kansatiedettä. Hän työskenteli myöhemmin Kansallismuseon amanuenssina ja oli myös Seurasaaren ulkomuseon tehtävissä. Lukkarinen kävi runonkeruumatkoilla Inkerissä vuosina 1909 ja 1911 sekä Vienan Karjalassa vuonna 1917. Hänen keräämiään runoja julkaistiin Suomen kansan vanhat runot -kokoelmassa, jonka toimitustyöhön hän osallistui. Lukkarinen toimitti sarjan osat Etelä-Pohjanmaan runot, Satakunnan runot II ja kaksiosaisen Savon runot. 1930-luvulla hän pääosin julkaisi kansanrunouskokoelmia sekä kansanperinteen tutkimuksia.
Lukkarinen liittyi valkoisiin joukkoihin sisällissodan aikana ja oli aktiivisesti mukana hankkeissa Itä-Karjalan liittämiseksi Suomeen. Hän oli mukana myös yleisesikunnan tiedustelutoiminnassa.
Teokset
- Inkeriläisten kotijumalista (1912)
- Inkeriläisten praasnikoista (1912)
- Vähäne sellitysty Livvin rahvahal erähih nygözih dieloloih (1918)
- Vienan Karjalassa (1918)
- Etelä-Pohjanmaan runot (1933)
- Pakanuutta loitsuissamme? (1933)
- Satakunnan runot. 2 / julkaisseet T. Pohjankanervo ja J. Lukkarinen (1934)
- Savon runot. 1 ja 2 (1934 ja 1936)
- Suomalaisten naimatapoja : aineksia suomalaisten kansojen avioliiton historiaan. 1(1934)
- Isävaltainen perhe (1939)
Lähteet
- ↑ Juhana Lukkarinen Kuka kuvasi? -tietokanta, Suomen valokuvataiteen museo. Viitattu 21.3.2018.
- ↑ Pekka Laaksosen, Kotimailla SKS,1999
- ↑ Kuolleita (maksullinen artikkeli) Helsingin Sanomat 7.7.1963, HS Aikakone. Viitattu 21.3.2018.
Aiheesta muualla
|
