Jyllands-Posten

Nykymaailmassa Jyllands-Posten:stä on tullut erittäin tärkeä ja kiinnostava aihe monille eri aloilla toimiville ihmisille. Olipa kyse tieteellisestä, kulttuurisesta, sosiaalisesta tai henkilökohtaisesta alalla, Jyllands-Posten on vaikuttanut merkittävästi tapaamme lähestyä jokapäiväisen elämän eri osa-alueita. Sen vaikutus ulottuu maailmanlaajuisesti, ja sen merkitys kasvaa jatkuvasti. Tässä artikkelissa tutkimme yksityiskohtaisesti Jyllands-Posten:n roolia nykyisessä yhteiskunnassamme ja tutkimme sen vaikutuksia ja vaikutuksia eri yhteyksissä.

Jyllands-Posten
Julkaisija JP/Politikens Hus
ISSN ISSN 0109-1182
Perustettu 1871
Päätoimittaja Jacob Nybroe
Kotikunta Aarhus
Kotimaa  Tanska
Sivukoko tabloid
Kieli tanska

Morgenavisen Jyllands-Posten on Tanskan suurin sanomalehti ja on perustettu vuonna 1871. Sen levikki on arkisin 84 000 kappaletta vuonna 2014. Lehti on toimitukselliselta linjaltaan liberaali tai keskusta-oikeistolainen. Se tunnetaan muun muassa vuonna 2005 julkaistuista 12:ta profeetta Muhammadia esittävistä pilakuvista joiden seurauksena tanskalaiset tuotteet joutuivat boikottiin muslimimaissa.

Historia

Jyllands-Posten on perustettu 1871. Se tunnettiin 1920- ja 1930-luvuilla myönteisestä suhtautumisestaan fasismiin.Jyllands-Postenin mukaan lehden linja ei kuitenkaan eronnut muista tuon aikaisista eurooppalaisista sanomalehdistä. Lehti teki 1930-luvulla yhteistyötä Times ja Daily Telegraph lehtien kanssa. Vuonna 1938 lehti julkaisi kuitenkin Kaj Munkin fasismin ja juutalaisvainojen vastaisen avoimen kirjeen Benito Mussolinille. Munk teloitettiin saksalaismiehityksen aikana vuonna 1944. 1938 se lopetti yhteistyönsä puolueiden kanssa ja julistautui riippumattomaksi oikeistolaiseksi lehdeksi. Vuonna 1959 Jyllands-Postenin kriittiset kirjoitukset Gerhard Eriksenin mukaan peruuttivat Nikita Hruštšovin vierailun Tanskaan. 100-vuotispäivänään Jyllands-Posten otti lainan kahdelta pankilta ja osti itsensä. Se sai maksettua lainan pois vuonna 1977 joka jälkeen lehti on luokitellut itsensä riippumattomaksi libraaliksi jolla ei ole kytköksiä talouselämään tai puolueisiin.

Päätoimittajan lisäksi myös Jyllands-Postenin kulttuuritoimitus on ottanut aktiivisen roolin ajankohtaisessa keskustelussa. Vuonna 1957 kulttuuritoimittaja Jens Kroose ylisti pornografisena pidettyä kirjaa, mitä hän perusteli lehden liberaalilla linjalla.lähde?

Jyllands-Posten kannatti myös sosiaalidemokraattisen Rasmussenin vaihtamista konservatiivi Rasmusseniin pääministerinä, mikä onnistuikin 2001 parlamenttivaaleissa.lähde?

Muhammad-pilapiirroskohu

Pääartikkeli: Muhammed-pilapiirrosjupakka
Pääartikkeli: Jyllands-Postenin pilapiirrokset

Jyllands-Posten tuli maailmankuuluksi julkaistuaan syyskuussa 2005 islamilaista maailmaa kohahduttaneet, kulttuuritoimittaja Flemming Rosen 40 pilapiirtäjältä tilaamat 12 profeetta Muhammadia esittäneet pilakuvat. Muslimimaiden johtajat vaativat Jyllands-Postenilta ja Tanskan hallitukselta anteeksipyyntöä pilakuvien johdosta. Tanskan hallitus kieltäytyi siitä anteeksi vetoamalla sananvapauteen. Siitä koitui vaikeuksia Tanskan viennille islamilaisissa maissa, missä tanskalaiset tuotteet, muun muassa Arla, joutuivat boikottiin. Vuonna 2006 Tanskan silloinen ulkoasiainministeri Uffe Ellemann-Jensen ehdotti, että lehden päätoimittaja Carsten Justen tulisi erota Muhammad-pilapiirrosjupakan vuoksi, mistä tämä kieltäytyi.

Lehti on ollut sen jälkeen jihadistien kohteena. Syyskuussa 2010 pidätettiin Tanskassa pommimies, jolla oli lehden toimituksen osoite. Joulukuussa 2010 Tanskan ja Ruotsin poliisit pidättivät neljä henkeä epäiltynät aikeesta iskeä lehden toimitukseen. Ruotsalaiset Munir Awad, Omar Abdalla, Mounir Dhahri ja Sahbi Zalouti tuomittiin terrorismista ja laittomasta aseiden hallussapidosta. Heillä oli hallussaan ”konekivääri” , äänenvaimennin ja 9 mm ammuksia.

Lähteet

  1. ↑ a b Jyllands-Posten, Daily newspaper eurotopics.net. Viitattu 30.9.2018.
  2. ↑ Jyllands-Posten (Morgenavisen-JP). Newbase. Arkistoitu 30.9.2018. Viitattu 30.9.2018.
  3. ↑ a b Tanskalaistuotteet boikottiin Lähi-idässä Muhammed-pilakuvien vuoksi Turun Sanomat. 29.1.2006. Arkistoitu 2.8.2020. Viitattu 2.8.2020.
  4. ↑ Thomas, Alastair H.: Historical Dictionary of Denmark, s. 296–. Rowman & Littlefield Publishers. ISBN 978-1-4422-6465-6. Teoksen verkkoversio.
  5. ↑ a b c Jyllands-Postens historie, 1918–1939 Jyllands-Posten. Viitattu 2.8.2020. (tanskaksi)
  6. ↑ a b The press in Denmark BBC News. 11.10.2004. Viitattu 2.8.2020. (englanniksi)
  7. ↑ JP’s historie 1918-39. Jyllands-Posten. Arkistoitu 19.7.2011. Viitattu 30.9.2018 (tanskaksi).
  8. ↑ 1944: Kaj Munk, Danish pastor-poet ExecutedToday.com. 4.1.2017. Viitattu 30.9.2018.
  9. ↑ Olsen, Jan M.: Danish Paper Has History of Controversy. Associated Press – AP. 9.2.2006. Arkistoitu 1.3.2006. Viitattu 2.8.2020. (englanniksi)
  10. ↑ Jyllands-Postens historie, 1971–1989 Jyllands-Posten. Viitattu 2.8.2020. (tanskaksi)
  11. ↑ Jegorow, Sirpa: Flemming Rose ja sananvapauden vaikeus Yle Elävä arkisto. 23.2.2016. Viitattu 2.8.2020.
  12. ↑ Jyllands-Postens chefredaktör uppmanas avgå Sveriges Television – SVT. 8.2.2006. Viitattu 2.8.2020. (ruotsiksi)
  13. ↑ Jyllands-Postens chefredaktör uppmanas att avgå Expressen. 8.2.2006. Viitattu 2.8.2020. (englanniksi)
  14. ↑ Ekstra Bladet: Pommimiehen kohteena saattoi olla Jyllands-Posten. Helsingin Sanomat. 12.9.2010. Arkistoitu 20.11.2011. Viitattu 30.9.2018.
  15. ↑ Tanskan poliisi esti terrori-iskun Jyllands-Posteniin Ilta-sanomat. 29.12.2010. Viitattu 30.9.2018.
  16. ↑ Suspects planned to 'kill as many as possible' The Local. 2.3.2012. Viitattu 30.9.2018.

Aiheesta muualla

Enciclo
Wikious
Sapientia
Scientia
Boobota
Anandapedia
Sagapedia
Wikithot