Alla olevassa artikkelissa syvennymme Kadenssi (musiikki)-aiheeseen ja löydämme kaiken, mitä sinun tarvitsee tietää siitä. Tämä artikkeli antaa sinulle täydellisen ja yksityiskohtaisen yleiskatsauksen Kadenssi (musiikki):stä sen alkuperästä sen merkitykseen nykyään, mukaan lukien sen vaikutus eri yhteyksissä. Liity kanssamme tälle matkalle, jonka aikana tutkimme sen vaikutuksia, haasteita ja mahdollisia ratkaisuja, joita on ehdotettu tämän ongelman ratkaisemiseksi. Epäilemättä kutsumme sinut uppoutumaan tähän kattavaan analyysiin, jonka avulla voit ymmärtää Kadenssi (musiikki):n merkityksen nykymaailmassa.
Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan. |
Kadenssi (lat. cadentia), myös lopuke, on musiikissa erityinen joukko intervalleja tai sointuja säkeen, fraasin, säeryhmän, sävellyksen osan tai koko sävellyksen lopussa. Kadensseja sanotaan vahvoiksi tai heikoiksi sen mukaan, miten voimakkaasti lopettavia ne ovat. Kaikista vahvin kadenssi on täydellinen autenttinen lopuke.
Perinteisessä tonaalisen musiikin harmoniassa on erotettu muun muassa seuraavat lopuketyypit:
Täyskadenssi eli täyssointulopuke sisältää tonaalisesti kaikki tärkeät tehot: toonika – subdominantti – dominantti – toonika.
Kadenssiksi nimitetään myös konserton (usein nopeiden) osien loppupuolelle sijoittuvaa soitinsooloa, jossa on perinteisesti käsitelty virtuoosisesti kappaleen temaattista materiaalia. Alun perin kadenssit ovat olleet solistien itsensä improvisoimia, nykyään vapaa kadenssi on harvinainen ja kirjoitetut kadenssit ovat sävellyksen elimellinen osa.