Nykymaailmassa Kaj Bärlund on aihe, joka on saanut suuren merkityksen, koska se vaikuttaa jokapäiväisen elämän eri osa-alueisiin. Alkuperäistään sen vaikutuksiin nyky-yhteiskuntaan Kaj Bärlund on ollut eri alojen asiantuntijoiden tutkimuksen ja keskustelun kohteena. Tässä artikkelissa tutkimme perusteellisesti Kaj Bärlund:een liittyviä eri näkökohtia sen kehityksestä ajan mittaan sen vaikutukseen populaarikulttuuriin. Lisäksi analysoimme Kaj Bärlund:n roolia ihmisten elämässä tänään ja sen projisointia tulevaisuuteen.
Kaj Bärlund | |
---|---|
Suomen ympäristöministeri | |
Holkerin hallitus
30.4.1987–25.4.1991 |
|
Edeltäjä | Matti Ahde |
Seuraaja | Sirpa Pietikäinen |
Kansanedustaja | |
24.3.1979–21.3.1991
|
|
Ryhmä/puolue | Sosialidemokraattinen eduskuntaryhmä |
Vaalipiiri | Uudenmaan läänin vaalipiiri |
Henkilötiedot | |
Syntynyt | 9. marraskuuta 1945 Porvoo |
Arvonimi | ministeri (2014) |
Puoliso | Eeva-Kaisa Bärlund |
Tiedot | |
Puolue | SDP |
Koulutus |
diplomiekonomi (1967) kauppatieteiden maisteri (1976) |
|
Kaj-Ole Johannes Bärlund (s. 9. marraskuuta 1945 Porvoo) on suomalainen sosialidemokraattinen poliitikko, joka toimi ympäristöministerinä 1987–1991. Bärlund oli kansanedustajana vuosina 1979–1991.
Bärlund kirjoitti ylioppilaaksi 1964, minkä jälkeen hän suoritti diplomiekonomin tutkinnon Svenska handelshögskolanissa 1967. Valmistumisensa jälkeen Bärlund työskenteli Yleisradion toimittajana vuoteen 1971 ja SAK:n tiedotussihteerinä 1971–1972. SAK:sta hän siirtyi oikeusministeriöön lainsäädäntösihteeriksi, mistä tehtävästä hän luopui tullessaan valituksi eduskuntaan vuonna 1979. Kauppatieteiden maisterin arvon Bärlund sai vuonna 1976.
Bärlund ajoi 1970- ja 1980-luvuilla vakuutuslaitosten ja liikepankkien saattamista yhteiskunnan haltuun. Hänen johdollaan eduskunnassa tehtiin vuosina 1979 ja 1985 kaksi liikepankkien sosialisointiin liittynyttä lakialoitetta. Aloitteet eivät kuitenkaan johtaneet mihinkään.
Tsernobylin ja Sosnovi Borin tilanteiden jälkimainingeissa Bärlund ehdotti lähialueyhteistyötä, niin että Suomi alkoi osallistua lähialueiden ydinvoimaloiden parantamiseen. Bärlund oli Suomen ympäristökeskuksen pääjohtaja 1991–2000, mutta viisi viimeistä vuotta virkavapaalla. Vuosina 1995–2007 Bärlund toimi YK:n Euroopan talouskomission ECE:n ympäristö- ja asunto-osaston johtajana Genevessä.
Bärlund on vaikuttanut pitkään kotikaupunkinsa Porvoon kunnallispolitiikassa. Hän haki Porvoon kaupunginjohtajaksi vuonna 2005, mutta ei tullut valituksi. Bärlund hävisi kaupunginjohtajakilvan RKP:n Björn Teirille, jonka myöhemmin katsottiin olevan muodollisesti epäpätevä tehtävään.
Porvoon kunnallispolitiikassa Bärlund on toiminut kaupunginhallituksen puheenjohtajana ensin vuosina 1979–1987 ja vielä myöhemmin talouskriisin aikaan vuosina 2009–2012, jolloin hän oli keskeisessä asemassa tasapainottamassa kaupungin taloutta.
Bärlundille myönnettiin ministerin arvonimi toukokuussa 2014.
|