Kakolanmäki
Tämä artikkeli käsittelee Kakolanmäki:tä laajasta ja syvällisestä näkökulmasta, ja tavoitteena on tarjota lukijalle täydellinen ja yksityiskohtainen näkemys tästä aiheesta. Kakolanmäki:n merkitys nyky-yhteiskunnassa on kiistaton, joten sen merkitykseen, alkuperään, kehitykseen ja vaikutuksiin on syytä tutustua. Kattavan ja tarkan analyysin avulla pyritään valaisemaan Kakolanmäki:n ympärillä olevia eri näkökohtia tarjoamalla olennaista ja päivitettyä tietoa, jonka avulla voimme ymmärtää sen merkityksen nykyään. Samoin tutkitaan erilaisia asiantuntijoiden näkökulmia ja mielipiteitä aiheesta keskustelun rikastamiseksi ja monimuotoisen ja rikastuttavan näkemyksen tarjoamiseksi Kakolanmäki:stä.
Kakolanmäki (ruots. Kakolabacken) on Turun keskusta-alueella sijaitseva mäki, joka on yksi Turun seitsemästä kukkulasta. Mäellä toimivat vuoteen 2007 Turun vankilan keskusvankila ja lääninvankila.
Mäen korkeus on 42 metriä merenpinnan yläpuolella.
Historia
Kakolanmäki oli 1500-luvulta 1800-luvulle paljaaksi hakattu ja kivikkoinen kukkula. Carl Ludvig Engelin asemakaavassa mäki jätettiin rakentamattomaksi. Vuonna 1858 valmistui vankilarakennus mäen laelle ja 1850-luvun lopussa vankilan ja Kakolanmäen vieressä kulkevan Linnankadun välinen alue istutettiin puistoksi.
Vankila muutti mäeltä syksyllä 2007 Turun Saramäkeen, jolloin Kakolanmäki ja sillä sijaitsevat vankilan kiinteistöt vapautuivat kaupungin käyttöön. Vankilakäytöstä vapautuvalle alueelle on suunniteltu rakennettavaksi sekä asuntoja että liiketiloja. Alueen kaavoitus perustuu suurelta osin arkkitehti Pekka Helinin Linnavuori-nimiseen suunnitelmaan. Kakolanmäen rinteeseen on myös rakennettu Funikulaari-niminen köysirata, kansan suussa "jumikulaari" tai "Funeraali" (Sv.: "funeralen").
Kakolanmäkeen valmistui vuonna 2008 Kakolan jätevedenpuhdistamo, joka on rakennettu kallion sisälle. Se puhdistaa 300 000 asukkaan jätevedet ja on Suomen kolmanneksi suurin jätevedenpuhdistamo. Jätevedenpuhdistamon rakentaminen, louhiminen ja varustaminen siirtoviemäreineen maksoi 128 miljoonaa euroa.
Museovirasto on määritellyt Kakolanmäen yhdeksi Suomen valtakunnallisesti merkittävistä rakennetuista kulttuuriympäristöistä.
Lähteet
- ↑ Knuuti, Heikki; Merenkylä, Liisa; Nordling, Seija ja Soilamo, Arto: ”Erilaisia pikkutietoja Turusta”, Kotikaupunkini Suomen Turku, s. 165. Helsinki: Otava, 1989. ISBN 951-1-07684-1.
- ↑ Kakolanmäelle luvassa asuntoja 1 500:lle. Turun Sanomat, 13. lokakuuta 2005. Artikkelin verkkoversio.
- ↑ Fölikulaari valmis vuonna 2017. Turun sanomat, 17.11.2015. Artikkelin verkkoversio. (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Högmander, Jutta: Turkulaiset eivät purnaa, vaikka Kakolan jätevedenpuhdistamo on ihan keskustassa 14.12.2009. Aamulehti. Arkistoitu 15.12.2009. Viitattu 2.4.2010.
- ↑ Kakolan jätevedenpuhdistamon toiminta on alkanut hyvin 28.1.2010. YLE. Viitattu 2.4.2010.
- ↑ Kakolanmäki Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKY. Museovirasto.
Aiheesta muualla