Kaljuuna
Tässä artikkelissa aiomme tutkia perusteellisesti Kaljuuna-aihetta ja kaikkia siihen liittyviä näkökohtia. Sen alkuperästä sen vaikutuksiin nyky-yhteiskuntaan, sen kehityksen ajan kuluessa ja sen vaikutuksesta eri opintoaloihin. Kaljuuna on erittäin tärkeä aihe sekä historiallisesti että nykyisessä kontekstissa, ja sen ymmärtäminen on välttämätöntä, jotta sinulla on täydellinen visio sen merkityksestä nykymaailmassa. Tässä artikkelissa tarkastelemme perusteellisesti Kaljuuna:n jokaista osa-aluetta ja annamme yksityiskohtaisen yleiskatsauksen, joka auttaa meitä ymmärtämään sen roolin ja merkityksen nykyään.
Kaljuuna, myös galleoni on karakista ja karavelista kehitetty, kookas, monikantinen, puusta tehty purjelaiva. Kaljuunan esittelivät maailmalle espanjalaiset 1400- ja 1500-lukujen taitteessa. Oman aikansa laivatyypeistä kaljuuna soveltui hyvin valtameripurjehduksiin ja sitä käyttivätkin useat Euroopan maat 1500-luvulta aina 1700-luvun lopulle saakka. Kaljuunoita käytettiin linja-, kauppa- ja sotalaivoina sekä tutkimusmatkoilla. Sotalaivat oli yleensä aseistettu kanuunoin. Kaljuuna oli aiempia laivatyyppejä yleisesti ottaen pitempi, matalampi ja kapeampi. Kapeus ja mataluus vähensivät veden- ja ilmanvastusta edessä. Kaljuunat myös kyntivät aaltoja edeltäjiään tasaisemmin.
Kaljuuna kulki yksinomaan purjein, joita siinä oli 3–5 purjemastossa. Tyypillisesti fokkamastossa ja isomastossa oli raakapurjeet, kun taas mesaani- ja bonaventuramesaanimastoissa – jos sellainen oli takiloitu alukseen – latinalaispurjeet. Laivan profiilin kannalta oleellinen ero oli myös karakkien massiivinen keulakastelli, joka kaljuunoissa oli suhteellisen pieni, muun muassa sen aiheuttaman tuulen pyörteilyn vuoksi. Laidat levenivät alaspäin, koska muuten raskaat tykit olisivat tehneet aluksesta kiikkerän. Kaljuunojen peräkansi oli usein koristeellinen kaiverruksineen ja kultauksineen.
Lähteet
Aiheesta muualla
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Kaljuuna Wikimedia Commonsissa
