Nykymaailmassa Kannuksenpyörä on ongelma, joka on saanut merkitystä yhteiskunnan eri osa-alueilla. Politiikasta populaarikulttuuriin Kannuksenpyörä on kiinnittänyt kaikentyyppisten yleisöjen huomion. Maantieteellisiä rajoja ylittävällä vaikutuksella Kannuksenpyörä:stä on tullut vertailukohta nykyajan panoraaman ymmärtämiselle. Tässä artikkelissa tutkimme tätä ilmiötä perusteellisesti ja analysoimme sen vaikutuksia ja seurauksia eri alueilla. Alkuperäistään tulevaisuuden ennusteeseen Kannuksenpyörä ansaitsee tarkastelun yksityiskohtaisesti ymmärtääkseen sen nykyisen vaikutuksen.
Kannuksenpyörä eli pykäläristi on kahdeksansakarainen tähti- ja ristikuvio. Kuvio on ollut käytössä useissa kulttuureissa, muun muassa monilla suomalais-ugrilaisilla kansoilla. Suomessa sen yleensä näkee eräissä kuntavaakunoissa, perinteisenä ryijyjen ja muiden käsitöiden koristeena sekä karjalaisen naimattoman naisen perinteisessä päähineessä säppälissä. Eritoten Pohjois-Hämeessä suosittiin kannuksenpyörää ryijyissä. Se on myös muun muassa Udmurtian ja Mordvan tasavaltojen ja võrolaisten lipuissa sekä Karjalan, Udmurtian ja Mordvan tasavaltojen vaakunoissa, joissa se kuvaa aurinkoa. Virossa se tunnetaan nimellä kaheksakand (suom. 'kahdeksankanta') ja Muhu mänd. Võrolaisilla sen nimi on katsakiri tai katsaharo ja katsakand.
Geometrinen nimitys kuviolle on oktagrammi eli kahdeksankanta. Kuvion säännöllisen muodon voi piirtää yhdellä kynänvedolla kahdeksalla janalla nostamatta kynää alustasta.
Kuten monen muunkin kansanperinteisen kuvion, myös kannuksenpyörän alkuperä on hämärän peitossa. Koptilaiskristittyjen tiedetään käyttäneen kuviota tekstiileissä 600-luvulla.
Suomalais-ugrilaisten kansojen käytössä kannuksenpyörä on monesti merkinnyt aurinkoa. Liettualaisten auseklis on vastaava symboli. Pitsikoristeissa se on tunnettu myös Aunuksen aitana. Norjalaisessa neulontaperinteessä kuvio tunnetaan selbunruusuna, mutta myös latvialaiset pitävät sitä omanaan.
Kuviota on käytetty Suomessa muun muassa käsitöiden aiheena, esimerkiksi ryijyissä ja vaatteissa, kuten lapasissa. Mordvalaisilla sitä on käytetty naisten paidoissa ja helminauhoissa. Mareilla ja tverinkarjalaisilla sitä on käytetty naisten päähineissä. Eesti Rahvakunsti ja Käsitöö Liit (suom. 'Viron kansantaiteen ja käsityön liitto') ylläpitää paikallista kansallista käsityökulttuuria Virossa. Sen kansallispuvuista vastaava alaliitto Eesti rahvarõivad käyttää tunnuksessaan kannuksenpyörää.