Kansallisvaltio
Nykymaailmassa Kansallisvaltio:stä on tullut jatkuvan kiinnostuksen ja keskustelun aihe. Sen merkitys kattaa useita aloja, teknologiasta kulttuuriin, mukaan lukien talous ja politiikka. Kansallisvaltio on kiinnittänyt kaiken ikäisten ihmisten huomion ja synnyttänyt ristiriitaisia mielipiteitä. Tässä artikkelissa tutkimme erilaisia näkökulmia Kansallisvaltio:een ja analysoimme sen vaikutusta nyky-yhteiskuntaan. Sen alkuperästä sen mahdollisiin pitkän aikavälin seurauksiin perehdymme syvään ja tiukkaan analyysiin ymmärtääksemme paremmin tätä nykypäivänä niin yleistä ilmiötä.
Kansallisvaltio on valtio, jossa kansallisuus ja kansalaisuus vastaavat toisiaan.
Kansallisvaltioiden voidaan katsoa syntyneen Euroopassa hallinnollisten ja kulttuuristen muutosten seurauksena. Kansallisvaltio kytketään usein moderniin aikakauteen ja erotetaan hallintonsa puolesta keskiaikaisesta feodaalivaltiosta sekä absolutistisesta valtiosta.
Suurin osa 1800-luvun jälkipuolella ja sen jälkeen Euroopassa perustetuista valtioista on kansallisvaltioita, tai ainakin pyrkii kansallisvaltion ihanteeseen. Monet kansallisvaltiot on perustettu yhdistämällä valtioita kansallisuusrajan sisällä (esim. Saksa ja Italia perustettiin näin) tai hajottamalla monikansallisia valtioita kansallisvaltioiksi (esim. Suomen ja Baltian maiden irrottautuminen Venäjästä). Kansallisvaltio valtiotyyppinä liittyy ajatukseen kansojen itsemääräämisoikeudesta.
Kansallisvaltio yhteiskuntateoriassa
Max Weber on määritellyt valtion väkivallan näkökulmasta: valtiossa on Weberin mukaan keskeistä keskitetty väkivaltamonopoli, ja erityisesti moderneille valtioille on ominaista hallinnollinen ja juridinen järjestys, jossa valtio on suvereeni ja legitiimi toimija. Weber näki valtion tunkeutuvan koko hallinnoimalleen alueelle juridisen ja hallinnollisen byrokratian kautta. Kansallisvaltion erottaa siis aikaisemmista valtiotyypeistä ennen kaikkea sen tehokkaampi ja pidemmälle ulottuva hallinnoimistapa.
Sosiologi Anthony Giddens painottaa samoin kansallisvaltion lailla säädettyä hallintomonopolia rajatun alueen sisällä sekä suoraa sisäisen ja ulkoisen väkivallan kontrollointia. Giddensin mielestä tulisi myös muistaa, että kansallisvaltiot toimivat kansainvälisessä järjestelmässä eli suhteessa muihin kansallisvaltioihin.
Kansallisvaltio ja kansallinen kulttuuri
Kansallisvaltio nojaa käsitykseen kansakunnasta kulttuurisena yhteisönä. Kansallisvaltio on sekä yhteiskunnallista todellisuutta kuvaava käsite että ihanne, jonka mukaan poliittisen ja kulttuurisen yhteisön pitäisi olla yhteneviä. Italialainen filosofi Giuseppe Mazzini ilmaisi 1800-luvulla ensimmäisten ajattelijoiden joukossa ajatuksen yhdestä kansasta valtiota kohti ja päinvastoin. Valtioiden tulisi kansallisvaltioihanteen mukaan siis olla kulttuurisesti yhtenäisiä. Nationalismi on poliittinen aate, joka pyrkii tähän tavoitteeseen. Usein ihanteena on myös kielellinen yhtenäisyys, eli sama äidinkieli kaikilla kansalaisilla. Tämä eroaa merkittävästi aiemmasta tilanteesta Euroopassa, jossa monikansallisten imperiumien sisällä puhuttiin vuosisatojen ajan lukuisia eri kieliä. Ennen hajanaisemmat kieli- ja kulttuurialueet ovatkin nykyään useissa osissa Eurooppaa ja muuta maailmaa huomattavasti yhtenäisemmät.
Katso myös
Lähteet
- ↑ Heywood, Andrew: Political Ideologies: An Introduction, s. 168. Palgrave MacMillan, 2012 (5. painos). ISBN 978-0-230-36725-8.
- ↑ Mann, Michael: The Sources of Social Power, volume 2: The Rise of Classes and Nation-States 1760-1914 (Cambridge University Press, 1993), ss. 54-57. ISBN 0-521-44585-X
- ↑ Giddens, Anthony: A Contemporary Critique of Historical Materialism (Macmillan, 1981), vol. 1, s. 190. ISBN 978-0-520-04490-6
- ↑ Gallagher, Tom: Outcast Europe: The Balkans, 1789-1989 (Routledge, 2001), ss. 31-35. ISBN 0-415-27089-8
- ↑ http://astro.temple.edu/~barbday/Europe66/resources/nationalitieshabsburg.htm (Arkistoitu – Internet Archive)