Kansankodin pimeämpi puoli
Nykymaailmassa Kansankodin pimeämpi puoli:stä on tullut ajankohtainen aihe, jonka tutkimisesta yhä useammat ihmiset ovat kiinnostuneita. Alkuperäistään vaikutuksiinsa nyky-yhteiskuntaan Kansankodin pimeämpi puoli on vanginnut niin akateemikkojen, tutkijoiden kuin harrastajienkin huomion. Tämän ilmiön ymmärtämiseksi paremmin tämä artikkeli tarjoaa kattavan näkemyksen Kansankodin pimeämpi puoli:stä, tutkien sen monia puolia ja korostaa sen vaikutusta jokapäiväisen elämän eri osa-alueisiin. Yksityiskohtaisten analyysien ja monialaisten lähestymistapojen avulla se pyrkii tarjoamaan lukijalle laajan ja rikastuttavan näkökulman Kansankodin pimeämpi puoli:stä ja sen merkityksestä nykymaailmassa.
| Kansankodin pimeämpi puoli | |
|---|---|
 |
|
| Kirjailija | Tapio Tamminen |
| Kieli | suomi |
| Genre | historia |
| Kustantaja | Atena |
| Julkaistu | 2015 |
| Ulkoasu | Jussi Karjalainen |
| Sivumäärä | 262 |
| ISBN | 978-952-300-127-5 |
 Löydä lisää kirjojaKirjallisuuden teemasivulta |
|
Kansankodin pimeämpi puoli on kulttuuriantropologi Tapio Tammisen teos, joka käsittelee Ruotsin äärioikeistolaisuuden ja uusnationalismin taustoja. Kirja ilmestyi vuonna 2015 Atenan kustantamana. Kirja on saanut vuoden 2015 Tieto-Finlandia-palkinnon.
Teos taustoittaa aihetta viikingeistä ja muinaisrunoudesta alkaen, joita kansallistuntoa rakentavat kirjoittajat ovat hyödyntäneet luodessaan erityisesti 1800-luvulta lähtien kuvaa ainutlaatuisesta uljaasta germaanisesta kansakunnasta. Romanttisen aikakauden mielikuvat eivät kuitenkaan pohjautuneet historiallisiin tosiasioihin. Mytologian ensimmäisiä rakentajia oli Olof Rudbeck, joka teoksessa Atlantica (1679–1702) esitti, että muinainen Atlantis on sijainnut Ruotsissa. Kriittisiä vaiheita ovat olleet suurvaltakauden päättyminen vuonna 1809, jolloin Ruotsi menetti Suomen, ja maahanmuuton lisääntyminen 1990-luvulla.
Käsitteen ruotsalainen kansankoti loi 1910-luvulla konservatiivinen yhteiskuntateoreetikko Rudolf Kjellén. 1930-luvulla kansakunnan puhtaudesta tuli ihanne, ja Tammisen mukaan se on säilynyt Ruotsissa yhtenä äärioikeiston ihanteista.
Tamminen kertoo, kuinka dekkarikirjailija Stieg Larsson paljasti ruotsalaisen uusnatsismin tekemisiä.
Arviot
Tommi Nieminen toteaa Helsingin Sanomien arviossaan, että kirja on ”hyytävää luettavaa”.
Janne Könönen kiittää Keskisuomalaiseen kirjoittamassaan arviossa kirjaa siitä, että se luo valoa historiallisiin kehityskaariin, jotka selittävät nykyisiä ilmiöitä. Hän olisi kuitenkin suonut, että kustannustoimittaja olisi karsinut sivupoluille vieviä rönsyjä.
Lähteet
- ↑ Pesonen, Mikko: Kansankodin pimeämpi puoli sai Tieto-Finlandian – Finlandia Junior esikoisteos Rambolle Ylen uutiset. 26.11.2015. Viitattu 26.11.2015.
- ↑ Tamminen, s. 19–26.
- ↑ a b Nieminen, Tommi: Ruotsi oli rodunjalostuksen suurvalta 1920–30-luvuilla. 25.1.2015. Helsingin Sanomat. Viitattu 20.8.2015.
- ↑ Tapio Tammisen haastattelu Suomen tietokirjailijoiden sivulla. (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Juupaluoma, Johanna: Kirja esittelee kansankodin pimeän puolen. 12.1.2015. Kaleva. Viitattu 20.8.2015.
- ↑ Könönen, Janne: Kansankodin pimeämpi puoli. 15.1.2015. Keskisuomalainen. Arkistoitu 19.10.2015. Viitattu 20.8.2015.
Aiheesta muualla
- Voittoisa kustantaja: Tietokirja voi hyvin. Yle.fi/uutiset 27.11.2015.
- Huhta, Aleksi: Sosiaalidemokraattista eugeniikkaa ja valkoisen vallan lähettiläitä – kansankodin pimeämpää puolta valottamassa. Agricolan kirja-arvostelut. 10.6.2015.