Kantosiipialus
Nykymaailmassa Kantosiipialus on saavuttanut kiistattoman aseman. Tekniikan ja globalisaation myötä Kantosiipialus:stä on tullut yleistä kiinnostavaa aihetta, joka koskee kaikenikäisiä, kulttuurisia ja elämänaloilla olevia ihmisiä. Yhteiskuntavaikutuksistaan talouteen Kantosiipialus on ongelma, joka ei jää päivittäin huomaamatta. Tässä artikkelissa tutkimme Kantosiipialus:een liittyviä eri näkökohtia, analysoimme sen merkitystä, vaikutuksia ja kehitystä ajan myötä. Liity kanssamme tälle kiertueelle Kantosiipialus:n kiehtovassa maailmassa!
Kantosiipialus on vedessä kulkeva alus, jonka rungon alle on asennettu kantosiivet. Aluksen kiihdyttäessä vauhtiaan nämä siivet tuottavat nostovoimaa, jolloin runko nousee vedenpinnan yläpuolelle ja alus kulkee kantosiipiensä varassa. Tämä vähentää merkittävästi aluksen vastusta, jolloin se voi saavuttaa vedessä suurempia nopeuksia.
Historia
Ensimmäisen aluksen, jossa veneen rungon alle oli sijoitettu vastusta vähentävät kantosiivet, rakensi tiettävästi italialainen insinööri Enrico Forlanini vuonna 1900. Alus saavutti tuolloin valtaisan 70 kilometrin tuntinopeuden. Muista kantosiipialusta kehitelleistä henkilöistä mainittakoon Alexander Graham Bell, joka yhdessä vaimonsa ja insinööri Casey Baldwinin kanssa kävi testaamassa Forlanin alusta Maggiorejärvellä vuonna 1910. Bell osti Forlanin patentin ja kehitti siitä oman HD-4 -kantosiipialuksen. Vuonna 1919 kyseinen alus teki uuden veneiden nopeusennätyksen, 114 kilometriä tunnissa.
Kantosiipialukset kansainvälisillä vesillä
Kantosiipialuksia ovat esimerkiksi Olympia-tyypin kantosiipialukset sekä Helsingin ja Tallinnan välillä vuosina 1997–2008 liikennöineet Linda Linen Jaanika ja Laura.
Vuosina 1961–1965 liikennöi Maarianhaminan ja Tukholman välillä Italiasta vuokrattu 120-paikkainen Alistafaco -tyyppinen kantosiipialus Sirena. Liikenne osoittautui kuitenkin tappiolliseksi ja alus palasi Italiaan.
Kantosiipialukset Suomen sisävesillä
Suomen ensimmäinen kantosiipialus oli Raketa-luokan Tehi, joka vuosina 1962–1983 liikennöi Lahden ja Jyväskylän välillä Vesijärvellä ja Päijänteellä.
Lahdesta on 2000-luvulla liikennöinyt tilausristeilijänä toinen Raketa-kantosiipialus Rosetta. Keiteleellä, Päijänteellä ja Vesijärvellä liikennöi vuodesta 2009 muutaman vuoden ajan Polesje-luokan Suvi Express, joka taittoi Jyväskylän ja Lahden välin kolmessa tunnissa. Vuodesta 2016 lähtien Suviexpress risteilee Pielisellä Kolin kansallispuiston saaristossa tehden maisemaristeilyitä ja reittiliikennettä Lieksa–Vuonislahti–Koli-väliä 45 minuutissa ja Nurmekseen noin 1,5 tuntia.
Alusluokkia
- Pegasus-luokka
- Raketa-luokka
- Meteor-luokka
- Kometa-luokka
- Belarus-luokka
- Voshod-luokka
- Polesje-luokka
- Kolhida-luokka
- Tsiklon-luokka
- Olimpija-luokka
Lähteet
- ↑ Tieteen kuvalehti Historia 3/2014, s. 11
- ↑ Kalle Id: Itämeren suurimman tarina (pdf) (s. 19–20, kuvatekstit) ulkomatala. 31.12.2014. ulkomatala.net. Viitattu 18.1.2015.
- ↑ Royal Line m/s Rosetta royalline.fi. Arkistoitu 8.6.2009. Viitattu 9.1.2009.
