Karl Abraham Clewberg
Tässä artikkelissa Karl Abraham Clewberg analysoidaan yksityiskohtaisesti ja tarkastellaan sen eri näkökohtia, vaikutuksia ja merkitystä nyky-yhteiskunnassa. Sen alkuperästä nykyiseen kehitykseen tutkitaan erilaisia näkökohtia, jotka tekevät Karl Abraham Clewberg:stä erittäin mielenkiintoisen ja keskustelun aiheen. Lisäksi tarkastellaan sen vaikutusta eri aloilla, kuten kulttuurissa, politiikassa, koulutuksessa ja teknologiassa. Tämän kattavan analyysin avulla pyrimme tarjoamaan kattavan näkemyksen Karl Abraham Clewberg:stä, jonka tarkoituksena on rikastaa tietoa tästä aiheesta ja rohkaista kriittistä pohdintaa sen roolista nykymaailmassa.
Karl Abraham Clewberg (21. heinäkuuta 1712 Bollnäs, Ruotsi – 23. heinäkuuta 1765 Uppsala) oli ruotsalainen Turun akatemian teologian sekä kreikan ja heprean kielten professori.
Clewbergin vanhemmat olivat Bollnäsin kirkkoherra,Nils Clewberg (Nicolaus Erici, k. 1726) ja hänen toinen puolisonsa Barbro Aurivillius. Hän pääsi ylioppilaaksi Uppsalassa 1722. Clewberg valmistui filosofian maisteriksi Uppsalan yliopistosta 1737. Hän opiskeli myös Leidenin yliopistossa 1746 ja Göttingenin yliopistossa 1747. Clewberg vihittiin papiksi Turun hiippakunnassa 1755.
Clewberg oli Turun akatemian kreikan ja heprean kielten professorina vuodesta 1746, kolmantena teologian professorina vuodesta 1757 ja toisena teologian professorina vuodesta 1762. Hän oli samalla palkkapitäjänsä Liedon kirkkoherrana ja Turun tuomiokapitulin jäsenenä vuodesta 1755 alkaen. Clewberg toimi myös Turun akatemian rehtorina 1755–1756.
Clewberg oli naimisissa vuodesta 1753 Charlotta Agata Fahleniuksen kanssa, jonka isä oli Turun piispa Jonas Fahlenius. Heidän poikansa oli kauppakollegion presidentti, runoilija, luonnontieteilijä Abraham Niklas Clewberg, aateloituna 1789 Edelcrantz (1754–1821).
Lähteet
- ↑ Kotivuori, Yrjö: Karl Abraham Clewberg. Ylioppilasmatrikkeli 1640–1852. Helsingin yliopiston verkkojulkaisu 2005. Luettu 9.2.2015.
| ||||||||||||||
