Kaupunkimaantiede
Tässä artikkelissa tutkimme yksityiskohtaisesti Kaupunkimaantiede:tä, joka on nykyään erittäin tärkeä aihe. Kautta historian Kaupunkimaantiede on ollut keskustelun ja kiistelyn aiheena, mikä on herättänyt suurta kiinnostusta sekä akateemisessa että kansanelämässä. Kaupunkimaantiede:llä on ollut perustavanlaatuinen rooli ihmiselämän eri osa-alueilla alkuperästään sen vaikutukseen nykypäivän yhteiskuntaan. Tarkastellaan perusteellisen analyysin avulla Kaupunkimaantiede:een liittyviä eri näkökohtia, pohditaan sen merkitystä, vaikutuksia ja merkitystä nykymaailmassa. Epäilemättä Kaupunkimaantiede on aihe, jota kannattaa tarkastella syvällisesti ja yksityiskohtaisesti, jotta sen vaikutus ja ulottuvuus nyky-yhteiskunnassa ymmärretään.
A Ydinkeskusta ("Loop")
B Muutoksen vyöhyke (Zone in Transition)
C Työväenluokan asuinalue
D Keskiluokan asuinalue
E Rikkaiden asuinalue.
Kaupunkimaantiede on kulttuuri- ja soveltavan maantieteen osa, joka selvittelee kaupunkien rakennetta, syntyä ja toimintaa. Kaupunkimaantiede kuuluu aluetieteeseen, jossa tutkimuskohtia ovat tila ja ihmistoiminnan yhteiskunnallinen tilallisuus (sosiospatiaalisuus). Kaupunkimaantieteellä on sidoksia kaupunkitaloustieteeseen, kaupunkiekologiaan, kulttuurimorfologiaan ja mm. sosiologiaan. Kaupunkitutkimuksen teemoja voivat olla esimerkiksi kaupunkirakenteessa tapahtuvat muutokset, kaupunkiuudistus, kaupunkimuutoksen taustalla olevat toimijat ja ristiriidat, kaupunkiympäristön kokeminen ja kaupunkiluonto sekä näiden yhteydet kaupunkipolitiikkaan ja Kaupunkisuunnitteluun.
Suomessa kaupunkimaantiedettä voi opiskella Helsingin yliopiston geotieteiden ja maantieteen laitoksella.
Kolme perinteistä kaupungin rakenneteoriaa
On laadittu useita teorioita siitä, miten kauppa, teollisuus ja eri yhteiskuntaluokat jakautuvat eri etäisyyksille liikekeskustasta.
- Burgessin kehämalli: Kaupunki koostuu kehämäisistä osista, keskellä liikekeskusta, sen ympärillä teollisuusalue, sen jälkeen siirtymäalue, sitten halpoja asuntoja, seuraavalla kehällä kalliita asuntoja ja maaseutu
- Hoytin sektorimalli: Liikekeskustan ympärillä oleva alue jakautuu sektoreihin, joista suurin osa on työväenluokan halpoja asuntoja ja kevyttä teollisuutta. Seuraavilla kehillä on sektoreittain keskiluokan ja rikkaan yhteiskuntaluokan asuntoja.
- Harrisin ja Ullmanin moniydinmalli: kaupungilla voi olla monta keskustaa, monia teollisuusalueita ja asuinalueita sikin sokin, teollisuuskeskuksia ja asumalähiöitä ulkopuolella. Silti liikekeskustan ympärillä on enimmäkseen kevyttä teollisuutta, alaluokan asuntoja ja keskiluokan asuntoja. Ylempi luokka asuu jollakin alueella kaupungin laidalla.
Lähteet
- http://teacherweb.ftl.pinecrest.edu/snyderd/APHG/Unit%206/urbannotes.htm (Arkistoitu – Internet Archive)
Viitteet
- ↑ Kaupunkimaantiede Helsingin yliopisto - Geotieteiden ja maantieteen laitos. Viitattu 1.8.2012.
Aiheesta muualla
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Kaupunkimaantiede Wikimedia Commonsissa
