Keksijä

Tässä artikkelissa tutkimme Keksijä:n vaikutusta tämän päivän yhteiskuntaan. Ilmestymisestään lähtien Keksijä on kiinnittänyt tutkijoiden, asiantuntijoiden ja suuren yleisön huomion ja synnyttänyt keskustelua ja pohdiskelua sen merkityksestä eri aloilla. Kautta historian Keksijä on ollut ratkaisevassa roolissa jokapäiväisen elämän eri osa-alueiden muokkaamisessa politiikasta ja taloudesta kulttuuriin ja viihteeseen. Tässä mielessä on olennaista tarkastella perusteellisesti roolia, joka Keksijä:llä on ollut ja on edelleen yhteiskunnassa, sekä sen mahdollisia vaikutuksia tulevaisuuteen. Kattavan analyysin avulla pyrimme ymmärtämään paremmin Keksijä:n ulottuvuutta ja vaikutusta nykymaailmassa sekä sen tulevaisuuden potentiaalisia näkymiä ja haasteita.

Thomas Alva Edison vuonna 1901.

Keksijä on henkilö, joka ideoi keksintöjä kuten esimerkiksi mekaanisia tai elektronisia laitteita, ohjelmistoja tai menetelmiä. Monet keksijät ovat luonnontieteilijöitä tai insinöörejä, jotka soveltavat tieteellisistä tutkimuksista saatuja tuloksia tai yhdistelevät olemassa olevia ideoita uusiksi kokonaisuuksiksi.

Patenttijärjestelmä kehitettiin rohkaisemaan uusien keksintöjen julkistamista. Patentti suo keksijälle keksintönsä hyödyntämiseen suojatun yksinoikeuden rajoitetuksi ajaksi.

Keksimisen historiaa ovat tutkineet esimerkiksi Jared Diamond ja Thomas P. Hughes.

Huomattavimpia keksijöitä

Kuuluisa filmitähti Hedy Lamarr kehitti öisin keksintöjä, joihin langattomat Wi-Fi-verkot ja matkapuhelinverkkojen CDMA-tekniikka perustuvat. Toisen maailmansodan alettua hän kehitti ja patentoi muuttuvataajuuksisen radiolaitteen torpedojen ohjaamiseen ohi vihollisen radiohäirinnän.

Suomalaisia

A. I. Virtasen AIV-rehu on kuuluisimpia suomalaiskeksintöjä. Laajaan käyttöön Suomessa on otettu myös Maiju Gebhardin astiankuivauskaappi (1945), jossa vesi valuu astioista suoraan tiskialtaaseen, jolloin astioita ei tarvitse kuivata.

Tuomo Suntola keksi atomikerroskasvatuksen, jossa kaasumaisia yhdisteitä suihkutetaan pinnalle, jolloin ne tarttuvat pintaan vain atomin paksuisiksi kalvoiksi. Tekniikkaa käytetään pienikokoisten puolijohteiden valmistuksessa laajalti, ja esimerkiksi matkapuhelimet eivät olisi mahdollisia ilman sitä.

Tekniikan tohtori Liisa Viikari on huomattava biotekniikan kehittäjä ja kemian tohtori Salme Koskimies on keksinyt Neste Oy:lle synteettisen voiteluaineen. Insinööri Aino Heikkinen on kehittänyt ekobetonin. Heillä ja tohtori Marja-Liisa Siikosella on suomalaisista naiskeksijöistä eniten patentteja.

Viihdetaiteilija Pertti "Spede" Pasanen tunnetaan näyttelijän ja koomikon lisäksi myös keksijänä. Pasanen teki lukuisia keksintöjä. Hän haki patenttia 49 keksinnölle. Hänen keksintöihinsä kuuluvat mäkihyppylinko, venesuksi ja aaltovoimala.

Autoradion keksi suomalaissyntyinen William Uno Meriheinä (1888–1976).

Fiktiivisistä keksijöistä

Lähteet

  1. ↑ Laitala, Marko: Päivisin hän oli maailman kaunein nainen – ja öisin hän kehitti perustan tämän päivän laajakaistayhteyksille 29.11.2011. Tekniikka & Talous. Arkistoitu 23.12.2011. Viitattu 1.12.2011.
  2. ↑ a b Naisten keksimät. Helsingin Sanomat 29.8.2015. Web Archive 2016.
  3. ↑ Suomalaismies kehitti jo 70-luvulla älypuhelimet mahdollistavan teknologian, mutta maailma ei ollut siihen vielä valmis – Nyt lähes tuntematon tiedemies saa vihdoin tunnustuksen työstään Yle Uutiset. 22.5.2018. Viitattu 1.1.2024.
  4. ↑ Jussa Nieminen: Ensimmäinen autoradio tekniikanmaailma.fi. 1.3.2023.. Viitattu 19.3.2023.

Aiheesta muualla

Enciclo
Wikious
Sapientia
Scientia
Boobota
Anandapedia
Sagapedia
Wikithot