Nykymaailmassa Kensori:stä on tullut ajankohtainen ongelma, joka vaikuttaa merkittävästi yhteiskunnan eri osa-alueisiin. Globalisaation ja kulttuurien välisten yhteyksien lisääntyessä Kensori on saanut yhä enemmän merkitystä, mikä synnyttää keskusteluja ja pohdiskeluja, jotka ylittävät rajat ja tieteenalat. Tässä artikkelissa tutkimme Kensori:n eri puolia, analysoimme sen vaikutusta nykyään ja pohdimme sen vaikutusta tulevaisuudessa. Laajasta ja tieteidenvälisestä näkökulmasta tarkastelemme Kensori:n historiallisia, sosiaalisia, poliittisia ja kulttuurisia puolia tavoitteena ymmärtää sen monimutkaisuus ja sen vaikutukset nykymaailmaan.
Kensori eli sensori (lat. censor < censere 'arvioida') oli Rooman valtakunnan virkamies. Kensori seurasi konsulia roomalaisessa virkamiesurassa, cursus honorumissa. Kensoriksi nimettiin vain erityisen kunnollisia entisiä konsuleja. Kensorit valittiin 18 kuukauden virkakaudeksi. 400-luvulta eaa. alkaen valittiin kaksi kensoria viiden vuoden välein.
Kensorien tehtävä oli järjestää väestönlaskenta (census) ja varallisuuksien laskenta verotusta varten. Kensori myös valitsi senaattorit ja sai erottaa sopimattomasti käyttäytyvät. Myös julkisten rakennusten rakennuttaminen kuului kensorien tehtäviin. Kensorilla ei ollut konsulin ja preettorin tapaan käskynvaltaa, imperiumia, eikä hänellä myöskään ollut liktoreja.