Nykyään Keskiluku on erittäin tärkeä aihe nyky-yhteiskunnassa. Vuosikymmenten ajan Keskiluku on ollut kiinnostuksen ja keskustelun aiheena eri aloilla politiikasta tieteeseen. Keskiluku:een liittyy monia näkökohtia sen alkuperästä sen maailmanlaajuisiin vaikutuksiin. Tässä artikkelissa tutkimme joitain Keskiluku:n tärkeimpiä puolia ja käsittelemme sen monia ulottuvuuksia ja vaikutuksia nykyään. Sen vaikutuksesta talouteen, sen vaikutuksista jokapäiväiseen elämään ja suhteeseensa muihin tiedon alueisiin, Keskiluku esitetään tutkimuksen ja pohdinnan aiheena, jolla on suuri merkitys nykymaailman ymmärtämiselle. Näillä linjoilla analysoimme joitain ideoita ja teorioita, jotka ovat nousseet Keskiluku:n ympärillä, sekä näkökulmia ja keskusteluja, jotka ovat edelleen voimassa.
Keskiluku on tunnusluku, joka kuvaa aineiston keskikohtaa. Keskikohdan kuvaamiseen ei ole yksiselitteistä menetelmää, ja paras tunnusluku vaihtelee tilanteen mukaan. Yleisimmin käytettyjä keskilukuja ovat:
Tämän esimerkin helpoin laskettava keskiluku on moodi: lukua 1 on enemmän kuin mitään muuta (2 kappaletta, kun kaikkia muita on vain 1), joten moodi on 1.
Esimerkkijoukon mediaania varten luvut järjestetään suuruusjärjestykseen, jolloin keskimmäiseksi asettuu luku 3. Tätä pienempiä (1, toinen 1 ja 2) ja suurempia (6, 7 ja 8) lukuja on yhtä paljon. Lukujen mediaani on siten 3.
Joukon lukujen summa on 28, joka jaettuna lukujen määrällä (7) on 4. Keskiarvo on siis 4.
Lukujen geometrinen keskiarvo on 7:s juuri lukujen tulosta 2016. Tulos on likiarvoltaan noin 2,9653. Nähdään, että tuloksen suuruusluokka on oikein, sillä se on lähellä lukua 3 ja 3*3*3*3*3*3*3 (3 potenssiin 7) = 2187, joka puolestaan on lähellä lukujen tuloa 2016.
Esimerkkijoukon harmoninen keskiarvo on joukon käänteislukujen keskiarvon käänteisluku . Tämä on noin 2,142.
Neliöllinen keskiarvo = ≈ 4,84.