Kiertoaika

Tämän päivän artikkelissa tutkimme Kiertoaika:tä, erittäin relevanttia aihetta, joka on viime aikoina kiinnittänyt yleisön ja asiantuntijoiden huomion. Kiertoaika on osoittautunut monipuoliseksi ja monialaiseksi kiinnostavaksi kohteeksi, jonka vaikutukset ulottuvat terveydestä ja tieteestä politiikkaan ja populaarikulttuuriin. Kattavan analyysin avulla tarkastelemme Kiertoaika:n eri puolia, sen mahdollisia vaikutuksia ja sen kehitystä ajan myötä. Keräämällä ajantasaista ja luotettavaa tietoa pyrimme tarjoamaan tästä aiheesta täydellisen ja rikastuttavan näkemyksen, joka epäilemättä herättää pohdintoja ja keskusteluja eri aloilla.

Kiertoaika on tähtitieteessä aika, joka kuluu kappaleen kiertämiseen suuremman kappaleen ympäri. Kiertoaikaa käytetään lähinnä planeettojen ja kuiden yhteydessä. Aurinkoa kiertäville kappaleille on olemassa useita erilaisia kiertoaikoja:

  • Sideerinen kiertoaika on aika, joka kuluu kohteen yhteen kokonaiseen kierrokseen Auringon ympäri suhteessa tähtiin. Sitä voidaan pitää kohteen todellisena kiertoaikana. Maan sideerinen kiertoaika on 365,2564 vuorokautta.
  • Synodinen kiertoaika on aika, joka kuluu kohteen ilmestymiseen samaan kohtaan taivasta Maasta katsottuna suhteessa Aurinkoon. Yhden synodisen kierroksen jälkeen esimerkiksi Maa ja tietty planeetta ovat keskenään samassa asemassa Auringon suhteen. Kuun synodista kiertoaikaa Maan ympäri kutsutaan synodiseksi kuukaudeksi.
  • Anomalistinen kiertoaika on aika, joka kuluu kohteen kahden perihelin, kiertoradan Aurinkoa lähinnä olevan pisteen, välillä. Se eroaa hieman sideerisestä kiertoajasta, sillä kiertoradan isoakseliin vaikuttaa usein prekessio.
  • Trooppinen vuosi on aika, joka kuluu kohteen nollarektaskension kahden ohittamisen välillä. Se eroaa sideerisestä kiertoajasta, koska kevätpäiväntasaus on prekession alainen.

Lähteet

  1. Vuosi Tuorla Observatory. Viitattu 25.11.2008.