Nykymaailmassa Kiiltomadot:stä on tullut erittäin kiinnostava ja tärkeä aihe. Olipa kyseessä tieteenala, poliittinen keskustelu tai arkielämä, Kiiltomadot on kiinnittänyt niin asiantuntijoiden kuin kansalaisten huomion. Sen vaikutus yhteiskunnan eri osa-alueisiin tekee siitä analyysin ja pohdinnan arvoisen aiheen. Tässä artikkelissa tutkimme Kiiltomadot:n eri ulottuvuuksia sen alkuperästä sen vaikutuksiin nykyisyydessä ja tulevaisuudessa. Eri näkökulmien ja mielipiteiden kautta pyrimme valaisemaan tätä aihetta ja edistämään syvempää ymmärrystä sen tärkeydestä ja seurauksista.
Kiiltomadot | |
---|---|
Kiiltomato (Lampyris noctiluca) |
|
Tieteellinen luokittelu | |
Kunta: | Eläinkunta Animalia |
Pääjakso: | Niveljalkaiset Arthropoda |
Luokka: | Hyönteiset Insecta |
Lahko: | Kovakuoriaiset Coleoptera |
Alalahko: | Erilaisruokaiset Polyphaga |
Osalahko: | Elateriformia |
Yläheimo: | Seppämäiset Elateroidea |
Heimo: |
Kiiltomadot Lampyridae Latreille, 1817 |
Katso myös | |
Kiiltomadot (Lampyridae) on kovakuoriaisten heimo, jonka jäsenet voivat loistaa pimeässä elimistössään kemiallisessa reaktiossa syntyvän valon avulla. Ilmiö tunnetaan nimellä bioluminesenssi. Kiiltomatonaaras ohjaa valollaan koiraita luokseen.
Kiiltomatojen luokittelua on muutettu viime vuosina. Heimoon kuuluu noin kaksituhatta lajia. Ne jaetaan usein kahdeksaan alaheimoon. Varsinkin tropiikissa eläviä kiiltomatoja sanotaan joskus käännöslainana tulikärpäsiksi. Eläin ei kuitenkaan ole mato eikä kärpänen vaan kovakuoriainen.
Suomesta on tavattu kahta kiiltomatojen heimon lajia, kiiltomatoa (Lampyris noctiluca) ja harvinaisena tuikematoa (Phosphaenus hemipterus).
Kiiltomatojen (Lampyridae) alaheimoja ovat: