Kiinan kansantasavallan lippu
Nykymaailmassa Kiinan kansantasavallan lippu on saavuttanut merkittävän merkityksen eri alueilla. Olipa kyse akateemisesta, ammatillisesta tai henkilökohtaisesta alalla, Kiinan kansantasavallan lippu on kiinnostava ja merkityksellinen aihe, joka ansaitsee tutkimisen perusteellisesti. Sen vaikutus ulottuu useille alueille ja vaikuttaa kaikkeen yhteiskunnallisista trendeistä teknologian kehitykseen. Tässä artikkelissa perehdymme Kiinan kansantasavallan lippu:n kiehtovaan maailmaan ja tutkimme sen vaikutuksia, sen kehitystä ajan mittaan ja sen vaikutusta tämän päivän yhteiskuntaan. Alkuperäistään nykyiseen läsnäoloonsa Kiinan kansantasavallan lippu:stä on tullut peruselementti, joka ansaitsee analysoinnin ja ymmärtämisen kokonaisuudessaan.
.svg)
Kiinan kansantasavallan lippu, nimeltään viisitähtinen punalippu (yksinkertaistetut merkit: 五星红旗, pinyin: wǔ xīng hóng qí), on Kiinan kansantasavallan virallinen lippu. Sen suunnitteli Zeng Liansong (曾联松). Lipun esikuvana on käytetty Neuvostoliiton lippua. Lipun punainen tausta on paitsi kommunismin symbolinen väri, myös perinteinen kiinalainen kansallisväri. Keltaisten tähtien symboliikasta on erilaisia tulkintoja. Erään mukaan suurin tähti kuvastaa Kommunistista puoluetta ja pienemmät tähdet kenties neljää yhteiskuntaluokkaa: työläiset, maanviljelijät, pikkuporvaristo ja isänmaalliset kapitalistit. Toisen tulkinnan mukaan se kuvastaisi perinteistä viiden kansanryhmän ajattelua Kiinassa, jolloin iso tähti kuvastaisi han-kiinalaisia, pienet olisivat tällöin mongolit, mantšut, tiibetiläiset ja huit. Hallituksen virallisen tulkinnan mukaan punalippu kuvastaa vallankumousta ja keltaiset tähdet kansan yhtenäisyyttä kommunistisen puolueen alaisuudessa. Tähtien lukumäärä viisi on Kiinassa täydellisyyden ja täyttymyksen luku.
Lippu hyväksyttiin Kiinan kansantasavallan viralliseksi tunnukseksi 27. syyskuuta 1949. Lippu esiteltiin kansalle 1. lokakuuta 1949 Taivaallisen rauhan aukiolla, jossa pidettiin Kiinan kansantasavallan perustamisseremonia. Lippua varten aukiolle pystytettiin 22-metrinen tankoon, jonka tilalle rakennettiin vuonna 1991 uusi 32,6-metrinen tanko. Vuonna 1990 hyväksytyn lippulain mukaan vaurioituneella, haalistuneella tai määräysten vastaisella lipulla ei saa liputtaa. Erityisen tärkeää tämä on Taivaallisen rauhan aukiolla, jossa arvokkuuden säilyttämiseksi lippu vaihdetaan uuteen lähes päivittäin ja aina juhlapäiviä varten. Vaikka lippu olisi ehjä, sitä käytetään korkeintaan kymmenen päivää.
Erityishallintoalueiden liput
| Lippu | Käytössä | Alue |
|---|---|---|
 |
1997– | Hongkongin lippu |
 |
1999– | Macaon lippu |
Kiinan armeijan käyttämät liput
| Lippu | Viranomainen |
|---|---|
 |
Kansan vapautusarmeijan lippu, sotalippu |
 |
Maavoimien lippu |
 |
Ilmavoimien lippu |
 |
Merivoimien lippu, merisotalippu |
Lähteet
- ↑ China Flags Of The World. Viitattu 5.9.2018. (englanniksi)
- ↑ a b c 中华人民共和国国旗 The Central People's Government of the People's Republic of China. Arkistoitu 9.10.2019. Viitattu 5.9.2018. (kiinaksi)
- ↑ 第一个缝制中华人民共和国国旗的人——赵文瑞 7.8.2008. QQ.com. Arkistoitu 15.7.2011. Viitattu 5.9.2018. (kiinaksi)
Aiheesta muualla
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Kiinan kansantasavallan lippu Wikimedia Commonsissa
