Kiril

Tässä artikkelissa tutkimme perusteellisesti Kiril-aihetta, joka on herättänyt mielenkiintoa ja keskustelua eri aloilla. Käsittelemme sen alkuperää ja merkitystä nykypäivänä sen monia puolia ja sen vaikutuksia yhteiskuntaan. Kattavan ja tarkan analyysin avulla pyrimme valaisemaan Kiril:een liittyviä eri näkökohtia tarjoamalla arvokasta tietoa ja monipuolisia näkökulmia lukijoidemme tiedon rikastamiseksi. Esittämällä dataa, todistuksia ja asiaankuuluvia tutkimuksia pyrimme tarjoamaan täydellisen ja objektiivisen näkemyksen, jonka avulla voimme ymmärtää Kiril:n tärkeyden eri yhteyksissä ja tilanteissa.

Kiril, Kirill
Nimipäivä  
– suomenkielinen
– ruotsinkielinen
– ortodoksinen 18. tammikuuta,
4. helmikuuta,
14. helmikuuta,
18. maaliskuuta,
29. maaliskuuta,
11. toukokuuta,
9. kesäkuuta,
8. joulukuuta
Muunnelmia Kirillos, Kirilä, Kirka
Vastineita eri kielissä
Nimen alkuperä kreikkalainen Kyrillos, Herralle omistettu

Kiril tai Kirill on miehen etunimi. Kirill on venäläinen muunnos kreikkalaisperäisestä nimestä Kyrillos tai Kirillos, joka merkitsee Herralle omistettua ja on ollut useiden pyhimysten nimenä. Kiril on nimen karjalainen muoto, josta ovat käytössä myös muunnelmat Kirka ja Kirilä.

Suomessa nimi Kirill on Digi- ja väestötietoviraston tietojen mukaan annettu 1900-luvun alusta vuoden 2019 loppuun mennessä 725 ja Kiril noin 160 henkilölle.

Nimipäivät

Nimeä Kiril ei Suomessa esiinny suomen- eikä ruotsinkielisessä kalenterissa. Sitä vastoin ortodoksisessa kalenterissa se on peräti kahdeksalla päivällä, jotka ovat Kyrillos-nimisten pyhimysten muistopäiviä:

Tunnettuja Kiril- ja Kirill-nimisiä

Lähteet

  1. a b c d e f g Pentti Lempiäinen: Suuri etunimikirja, 3. painos, s. 378, 385. WSOY, 2004. ISBN 951-0-29400-4.
  2. Nimipalvelu Digi- ja väestötietovirasto. Viitattu 4.2.2020.