Kirjallisuustiede
Tämän päivän artikkelissa puhumme Kirjallisuustiede:stä, aiheesta, joka epäilemättä herättää kiinnostusta ja uteliaisuutta monissa ihmisissä. Kirjallisuustiede on aihe, joka on ollut keskustelun ja tutkimuksen kohteena vuosien ajan, herättäen ristiriitaisia mielipiteitä ja luonut suuren vaikutuksen yhteiskuntaan. Alkuperäistään nykypäivään Kirjallisuustiede on ollut tärkeä rooli eri alueilla, ja se on vaikuttanut tapaamme ajatella, toimia ja suhtautua ympäröivään maailmaan. Tässä artikkelissa tutkimme Kirjallisuustiede:n eri puolia, analysoimme sen vaikutuksia ja keskustelemme sen merkityksestä nykyään. Valmistaudu uppoutumaan Kirjallisuustiede:n kiehtovaan maailmaan!
Kirjallisuustiede on humanistinen tiede, joka tutkii kirjallisuutta, sen tutkimusta ja kritiikkiä käyttäen hyväksi teoreettista ja historiallista tietoa. Kirjallisuustieteen pyrkimyksenä on ymmärtää ja tulkita kirjallisuuden ominaispiirteitä sekä sen yhteiskunnallisia edellytyksiä ja merkityksiä.
Kirjallisuustiede on luonteeltaan vertailevaa. Tämä näkyy muun muassa tieteenalan englanninkielisessä nimessä comparative literature, joka Suomessa käännetään yleiseksi kirjallisuustieteeksi.
Kirjallisuustiede Suomessa
Kirjallisuustiede jaetaan Suomessa yleensä kotimaiseen kirjallisuuteen tai Suomen kirjallisuuteen ja yleiseen kirjallisuuteen eli yleiseen kirjallisuustieteeseen. Kotimainen kirjallisuus eli Suomen kirjallisuus tutkii suomalaista kirjallisuutta ja yleinen kirjallisuustiede muuta kirjallisuutta. Jako näihin oppiaineisiin on käytössä Helsingin ja Turun yliopistoissa. Helsingissä on näiden kahden kirjallisuusaineen ohella myös kolmas kirjallisuusaine, ruotsinkielinen nordisk litteratur, joka nimensä mukaisesti tutkii pohjoismaista kirjallisuutta. Tampereen yliopistossa kirjallisuustiede on edustettuna kirjallisuustieteen tutkinto-ohjelmassa, jossa suoritetaan ensin kirjallisuustieteen kandidaattiohjelma ja sen jälkeen joko Suomen kirjallisuuden tai kertomus- ja tekstiteorian maisteriopinnot. Yhdistettyä kirjallisuus-oppiainetta voi opiskella Itä-Suomen, Jyväskylän ja Oulun yliopistoissa sekä Åbo Akademissa (litteraturvetenskap eli kirjallisuustiede). Kirjallisuustiedettä opiskelleet voivat työskennellä useissa ammateissa ja tehtävissä, esimerkiksi opettajana, tuottajana, kirjastovirkailijana, kustannustoimittajana tai kulttuurituottajana.
Kirjallisuustieteen suuntauksia
- Ekokritiikki
- Elämäkerrallinen kirjallisuudentutkimus
- Formalismi
- Narratologia
- Stilistiikka
- Strukturalismi
- Uushistorismi
- Uuskritiikki
Lähteet
- ↑ Helsingin yliopisto, Taiteiden tutkimuksen laitos
- ↑ Turun yliopisto, Yleisen kirjallisuustieteen oppiaine (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ http://www.helsinki.fi/sup/kotimainenkirjallisuus/index.html Helsingin yliopisto Kotimainen kirjallisuus
- ↑ http://www.hum.utu.fi/laitokset/taiteidentutkimus/Turun yliopisto Taiteiden tutkimuksen oppiaineryhmä (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ http://www.helsinki.fi/sup/pohjoismainenkirjallisuus/index.html Helsingin yliopisto Pohjoismainen kirjallisuus
- ↑ http://www.uta.fi/ltl/kir/index.html Tampereen yliopisto Kirjallisuustieteen tutkinto-ohjelma
- ↑ http://www.uef.fi/filtdk/kirjallisuus Itä-Suomen yliopisto Kirjallisuus
- ↑ https://www.jyu.fi/hum/laitokset/taiku/opiskelu/kirjallisuus Jyväskylän yliopisto Kirjallisuus
- ↑ http://www.oulu.fi/kirjallisuus/node/4617 Oulun yliopisto kirjallisuus
- ↑ http://www.abo.fi/institution/littvet Åbo Akademi Litteraturvetenskap
- ↑ Kirjallisuus: Mihin valmistuneet ovat sijoittuneet? töissä.fi. Viitattu 31.7.2013.
Kirjallisuutta
- Alanko-Kahiluoto, Outi & Käkelä-Puumala, Tiina (toim.): Kirjallisuudentutkimuksen peruskäsitteitä. 3. tarkistettu painos. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2008. ISBN 978-952-222-003-5.
- Eagleton, Terry: Kirjallisuusteoria. Johdatus (Literary Theory. An Introduction). Tampere: Vastapaino 1997 ISBN 9789517680158
Aiheesta muualla
Lisää luettavaa aiheesta Kirjallisuudentutkimuksen bibliografia on Wikiaineistossa- Taiteiden tutkimus (Opintoluotsi)
- Taiteiden tutkimus (Koulutusnetti)
