Kirjoitettu kieli

Tässä artikkelissa aiomme tutkia Kirjoitettu kieli:n vaikutusta nyky-yhteiskuntaan. Kirjoitettu kieli on aihe, joka on viime vuosina kiinnittänyt tutkijoiden, ammattilaisten ja asiantuntijoiden huomion ja synnyttänyt laajaa keskustelua eri aloilla. Alkuperäistään sen vaikutukseen ihmisten jokapäiväiseen elämään Kirjoitettu kieli on merkinnyt ennen ja jälkeen tapaa, jolla elämme ja suhtaudumme ympäristöömme. Yksityiskohtaisen analyysin avulla Kirjoitettu kieli:een liittyvistä keskeisistä näkökohdista pyrimme ymmärtämään sen tärkeyden, sen seuraukset ja mahdolliset ratkaisut sen asettamiin haasteisiin vastaamiseksi.

Kirjoitettu kieli on kirjoituksen eli erityisten symbolien avulla ilmaistu kieli. Toisin kuin puhuttu kieli, kirjoitettu kieli ei ole sidoksissa aikaan eikä paikkaan, vaan se voi säilyä periaatteessa ikuisesti. Siksi kirjoitettua kieltä on käytetty hallinnon kielenä ja se on edustanut puhuttuun kieleen nähden laaja-alaisempaa ja arvostetumpaa kielimuotoa. Monissa kielissä kirjoitettua kieltä merkitsevä sana tarkoittaa myös kieliyhteisön yhteistä, virallista yleiskieltä, kuten suomen kirjakieli ja saksan Schriftsprache.

Kirjoitetun ja puhutun kielen suhde

Kirjoitettu kieli ei ole vain puhuttua kieltä, joka on jäljennetty kirjoitetuksi, vaan se muodostaa kokonaan eri järjestelmän. Kirjoitetulla kielellä on esimerkiksi muoto, jollaista puhutulla kielellä ei ole: se on lineaarinen esitys, ja siinä voi olla rivejä, rivinvälejä, otsikoita, kappaleita ja jaksoja. Kirjoitettua kieltä ohjaa monesti myös oikeinkirjoitus, joka ei koske puhuttua kieltä.

Lähteet

  • Hiidenmaa, Pirjo: Lingvistinen tekstintutkimus. Kari Sajavaara & Arja Piirainen-Marsh: Kieli, diskurssi ja yhteisö, 2000, s. 161–190. Jyväskylä: Soveltavan kielentutkimuksen keskus, Jyväskylän yliopisto. ISBN 951-39-0664-7.

Viitteet

  1. Hiidenmaa s. 170.