Nykymaailmassa Kiviyrttikasvit on saavuttanut kiistattoman merkityksen. Kiviyrttikasvit:stä on tullut monien ihmisten mielenkiinnon kohteena joko yhteiskunnallisen vaikutuksensa, populaarikulttuuriin tai korkeakoulujen merkityksen vuoksi. Alkuperäistään nykyiseen evoluutioonsa Kiviyrttikasvit on jättänyt jälkensä ihmiskunnan eri osa-alueille. Tässä artikkelissa tutkimme Kiviyrttikasvit:een liittyviä eri näkökohtia ja analysoimme sen merkitystä ja vaikutuksia nyky-yhteiskunnassa. Monitieteisen lähestymistavan avulla tutkimme, kuinka Kiviyrttikasvit on muokannut ja muokkaa edelleen maailmaa, jossa elämme.
Kiviyrttikasvit | |
---|---|
Tunturikiviyrtti (Woodsia alpina) |
|
Tieteellinen luokittelu | |
Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
Kunta: | Kasvit Plantae |
Alakunta: | Putkilokasvit Tracheobionta |
Kaari: | Sanikkaiset Pteridophyta |
Alakaari: | Saniaiset Pteridophytina |
Luokka: | Pteridopsida |
Lahko: | Polypodiales |
Heimo: |
Kiviyrttikasvit Woodsiaceae Herter |
Katso myös | |
Kiviyrttikasvit (Woodsiaceae) on pieni Polypodiales-lahkoon kuuluva saniaisheimo. Heimoon kuuluu ainakin kolme sukua, joiden lisäksi heimoon saattaa kuulua neljä muutakin sukua sekä neljä risteymäsukua, mutta näiden sukujen taksonominen asema on toistaiseksi epäselvä. Heimon suvuista kiviyrtit (Woodsia) on selvästi runsaslajisin; heimon muut suvut sisältävät lähinnä yksittäisiä tai muutamia lajeja.
Heimon lajeista tavataan Suomessa vain kolmea kiviyrttilajia, karvakiviyrttiä (Woodsia ilvensis), tunturikiviyrttiä (Woodsia alpina) ja kaljukiviyrttiä (Woodsia glabella).