Nykyään Kollegio on aihe, josta on tullut ajankohtainen nyky-yhteiskunnassa. Ajan myötä Kollegio:stä on tullut keskustelu- ja keskustelunaihe eri alueilla, olipa kyse politiikasta, tieteestä, viihteestä tai arjesta. Mielipiteet tästä asiasta ovat erilaisia ja näkemykset Kollegio:n suhteen ovat yhtä erilaisia. Tässä artikkelissa tutkimme Kollegio:een liittyviä eri näkökohtia ja analysoimme sen vaikutusta tämän päivän yhteiskuntaan. Alkuperäistään tämän päivän vaikutuksiinsa Kollegio on aihe, joka ei lakkaa herättämään kiinnostusta ja kutsuu meidät pohtimaan sen merkitystä jokapäiväisessä elämässämme.
Kollegio (lat. collē'gium, virkakunta) tarkoittaa yleisessä merkityksessä kollegista virastoa tai muuta monijäsenistä toimielintä, kollegisen viraston virkakuntaa tai viraston istuntoa.
Kollegisessa virastossa sen jäsenet saavat ottaa osaa ratkaisujen tekemiseen, ja jos ilmenee erimielisyyttä, tehdään päätös äänestämällä. Tällaisen viraston vastakohta on päällikkövirasto eli toimistovirasto, jossa päällikkö yksinään tekee ratkaisut.
Kolleginen hallintotapa syntyi Ranskassa, josta se levisi muihin Euroopan maihin. Venäjän vallan alaisessa Suomessa senaatti toimi kollegiona, mutta senaatin talousosaston toimituskunnat olivat päällikkövirastoja. Nykyisin valtioneuvosto on kollegio, mutta ministeriöissä ratkaisun tekee päällikkö.
Kollegio on yliopistollinen hallintoelin. Yliopistolain (2009) mukaan yliopistokollegio muiden muassa:
Helsingin yliopiston yliopistokollegiossa on 48 jäsentä, joilla on henkilökohtaiset varajäsenet: professoreilla 16 jäsentä ja varajäsentä, yliopiston opetus- ja tutkimushenkilöstöllä sekä muulla henkilöstöllä 16 jäsentä ja varajäsentä ja opiskelijoilla 16 jäsentä ja varajäsentä.
Ruotsissa kollegioita perustettiin 1600-luvulla otettaessa käyttöön keskitetty hallintojärjestelmä.