Kombivoimalaitos

Tässä artikkelissa tutkimme kaikkia Kombivoimalaitos:een liittyviä näkökohtia sen alkuperästä sen vaikutuksiin nyky-yhteiskunnassa. TARKASTAMME erilaisia ​​teorioita ja tutkimuksia, jotka ovat auttaneet ymmärtämään Kombivoimalaitos:tä, sekä niiden merkitystä eri yhteyksissä taloudesta populaarikulttuuriin. Käsittelemme myös Kombivoimalaitos:een liittyviä eettisiä ja moraalisia seurauksia ja sitä, miten ne ovat vaikuttaneet tapaan, jolla tätä aihetta käsitellään nykyään. Kattavan analyysin avulla pyrimme ymmärtämään Kombivoimalaitos:n merkittävää roolia läpi historian ja kuinka se jatkaa maailmamme muokkaamista nykyisyydessä.

Kombivoimalaitos on voimalaitos, jossa kaasuturbiinivoimalaitos tai polttomoottorivoimalaitos on yhdistetty höyrykattilavoimalaitokseen sähköntuotannon hyötysuhteen parantamiseksi kohti maksimaalista hyötytasoa.

Kombivoimalaitoksessa kaasuturbiinista tai polttomoottorista poistuvat kuumat, tyypillisesti yli 450 °C, savukaasut ohjataan jätelämpökattilaan, joka on rakenteeltaan käytännössä höyryvoimalaitos. Savukaasujen lämpö otetaan talteen ja sillä tuotetaan höyryä, joka voidaan käyttää sähköntuotantoon höyryturbiinilla.

Pelkällä kaasuturbiinivoimalaitoksella päästään korkeintaan vain 35 % sähköntuotantohyötysuhteeseen. Kombivoimalaitoksissa päästään parhaimmillaan lähes 60 % sähköntuotantohyötysuhteeseen. Jos sähkön tuotannon lisäksi tuotetaan höyrystä kaukolämpöä, voidaan saavuttaa parhaimmillaan jopa yli 90 % yhteistuotannon höytysuhde.

Tällä hetkellä Suomen suurin kombivoimalaitos on Helsingin Energian omistama Vuosaari B -voimalaitos, jossa on mahdollista päästä 93 prosentin hyötysuhteeseen.

Lähteet

  1. Lämpövoimaprosessit, s. 115, Ralf Wikstén, Otatieto 572
  2. Vuosaaren voimalaitokset Helen.fi. Helsingin Energia. Viitattu 29.4.2014.
  3. Voimalaitokset Helen.fi. Helsingin Energia. Viitattu 29.4.2014.