Tämä artikkeli käsittelee aihetta Kongemosen kulttuuri, joka on tullut viime vuosina merkityksellisemmäksi useilla alueilla. Ilmestymisestään lähtien Kongemosen kulttuuri on kiinnittänyt tutkijoiden, asiantuntijoiden ja suuren yleisön huomion ja synnyttänyt kiistaa ja keskustelua sen vaikutuksista ja seurauksista. Seuraavilla linjoilla tarkastellaan erilaisia näkökulmia ja lähestymistapoja, jotka liittyvät Kongemosen kulttuuri:een sekä sen vaikutuksiin yhteiskuntaan, talouteen ja kulttuuriin. Yksityiskohtaisen ja tarkan analyysin avulla tavoitteena on valaista tätä aihetta ja edistää Kongemosen kulttuuri:n ymmärtämistä ja pohdintaa.
Kongemosen kulttuuri oli keskimesoliittinen kulttuuri Tanskan ja Etelä-Ruotsin Skånen seuduilla 6800–5500 eaa. Ilmasto oli tällöin nykyistä lämpimämpi. Ilmastokausi oli niin sanottu atlanttinen lämpökausi jonka huipentumana 6500 eaa. keskilämpötila oli 2–3 astetta nykyistä korkeampi. Kulttuuriin kuuluivat piistä tehdyt ydin- ja levykirveet, ja kauden aikana jäivät pois käytöstä pienet piikiviterät eli mikroliitit. Luu- ja puuesineet säilyivät varhaismesoliittista vastaavina. Konglemosen kulttuurin keskuspaikka oli pieni saari. Tuona aikana käytettiin veneitä peurojen metsästykseen.