Tässä artikkelissa tutkimme Kotitalousvähennys:tä, aihetta, joka on saanut asiantuntijoiden ja harrastajien huomion. Kotitalousvähennys on aihe, josta on keskusteltu nyky-yhteiskunnassa ja joka on herättänyt kiinnostusta eri tieteenalojen ja sektoreiden välillä. Kautta historian Kotitalousvähennys on ollut tärkeiden tapahtumien päähenkilö, jotka ovat merkinneet ihmiskunnan kehitystä, ja sen merkitys jatkuu nykymaailmassa. Yksityiskohtaisen, monialaisen analyysin avulla pyrimme valaisemaan monia näkökohtia, jotka tekevät Kotitalousvähennys:stä niin kiehtovan ja merkittävän aiheen. Tutkimalla sen alkuperää, vaikutuksia ja tulevaisuuden ennusteita toivomme tarjoavamme lukijalle syvemmän ja laajemman ymmärryksen Kotitalousvähennys:stä, mikä laajentaa heidän näkökulmaansa ja tietämystään tästä kiehtovasta aiheesta.
Kotitalousvähennys on Suomessa valtion- tai kunnallisverosta tehtävä verovähennys, jonka yksityishenkilö voi saada kotona teetetyistä kotitalous-, hoiva- tai hoitotyöstä sekä asunnon ja vapaa-ajan asunnon kunnossapito- ja perusparannustyöstä. Kotitalousvähennys ei ole ansiotuloja pienentävä verovähennys, vaan vähennys joka täysmääräisenä pienentää maksettavien verojen määrää. Kotitalousvähennys pienentää työn verokiilaa.
Kotitalousvähennys otettiin käyttöön vuonna 1997 tukikokeiluna Etelä-Suomen, Oulun ja Lapin lääneissä. Verosta tehtävän vähennyksen rinnalla muualla Suomessa kokeiltiin suoran yritystuen mallia. Kokeilun jälkeen päädyttiin verovähennysmallin käyttöönottoon. Verovähennys laajennettiin vuoden 2001 alusta koko maahan, ja suorasta tuesta luovuttiin.
Kotitalousvähennys on 2 250 euroa henkilöä kohden vuonna 2020. Vähennys on henkilökohtainen, eli puolisot voivat saada vähennystä yhteensä 4 500 euroa vuodessa. Kotitalousvähennyksenä voi vähentää 40 prosenttia ennakkoperintärekisteriin kuuluvalle yrittäjälle tai yritykselle maksetusta työkorvauksesta. Vuotuinen omavastuuosuus on 100 euroa.
Kotitalousvähennyksen saa henkilö, joka maksaa asunnossaan tehdystä tavanomaisesta kotitalous-, hoiva- ja hoitotyöstä tai asuntonsa kunnossapidosta taikka perusparannuksesta palkkaa tai työkorvausta. Vähennykseen oikeuttavaa työtä ovat muun muassa verovelvollisen käytössä olevaan asuntoon sekä vapaa-ajan asuntoon tehtävät kunnossapito- ja perusparannustyöt. Vähennystä ei voi hyödyntää uudisrakentamisessa. Myös kodintekniikan, kuten digiboksin, tv-antennin, tietokoneen tai sen oheislaitteen tai ohjelmiston asentamistyön voi vähentää.
Vuodesta 2005 alkaen vähennyksen saa myös työstä, joka on tehty omien, puolison tai edesmenneen puolison vanhempien, ottovanhempien, kasvattivanhempien tai näiden suoraan ylenevässä polvessa olevien sukulaisten käyttämässä asunnossa. Vähennysoikeus koskee myös edellä mainittujen sukulaisten puolisoiden käyttämässä asunnossa tehtyä työtä. Vähennystä ei myönnetä yhteisölle tai yritykselle. Vähennystä ei siten myönnetä esimerkiksi asunto-osakeyhtiölle. Sen sijaan osakas tai hänen vuokralaisensa saa vähennyksen käyttämässään asunnossa tehdyistä korjaustöistä, jotka asunto-osakeyhtiölain tai yhtiöjärjestyksen mukaan ovat osakkaan vastuulla.
Vähentää saa 40 prosenttia arvonlisäverollisesta työkorvauksesta, jos työ on ostettu ennakkoperintärekisteriin merkityltä veronalaista toimintaa harjoittavalta yrittäjältä tai yritykseltä. Yleishyödylliselle yhteisölle esimerkiksi urheilu- ja nuorisoseuralle tavanomaisesta kotitaloustyöstä tai hoiva- ja hoitotyöstä maksetusta työkorvauksesta saa myös vähentää 40 prosenttia. Jos kotitalous on palkannut henkilön työsuhteeseen, vähentää saa 20 prosenttia palkasta ja palkkaan liittyvät työnantajan sivukulut. Palkansaajan osuus työeläke- ja työttömyysvakuutusmaksusta ei oikeuta vähennykseen. Laskuun sisältyvistä tavaroista ja matkakuluista ei myöskään saa vähennystä. Vähennystä ei saa myöskään työhön käytetyn koneen osuudesta.
Kotitalousvähennyksen määrä vuonna 2013 oli noin 335 miljoonaa euroa ja sitä käytti 390 000 henkilöä.
Valtiovarainministeriö tutki vähennyksen käyttöä erityyppisissä kotitalouksissa vuonna 2004:
Valtiovarainministeriön raportti 2007 totesi kotitalousvähennyksen työllisyys- ja talousvaikutuksen vaikeasti arvioitavaksi, vaikka arvioi nettovaikutuksen olevan positiivinen. Vanhasen hallituksen mukaan kotitalousvähennys lisää työllisyyttä ja torjuu ilmastonmuutosta lämmityspäästöjä vähentämällä, sillä suurin osa kotitalousvähennyksestä kohdistuu remontteihin.
Suomalaisekonomisteista 75 % pitää kotitalousvähennystä tehokkaana tapana torjua harmaata taloutta, 8 % on eri mieltä. Professori Topi Miettisen mukaan se voi kasvattaa "veronkierrolle kielteistä sosiaalista pääomaa".
Sosiaalipolitiikan professori Heikki Hiilamon mielestä kotitalousvähennys on eriarvoistava, koska vain rikkailla on varaa hyödyntää sitä ja koska se perustuu verovähennyksille. Hiilamo kutsuu sitä hyvätuloisten asumisen tukemiseksi.
Vuonna 2021 julkaistun Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen ja Palkansaajien tutkimuslaitoksen tutkimuksen mukaan kotitalousvähennys ei lisää palveluiden kysyntää eikä vähennä harmaata taloutta.