Tässä artikkelissa tarkastellaan Koulun suurjuhlat:n aihetta perusteellisesti ja analysoidaan sen eri näkökohtia ja sen merkitystä nykyään. Koulun suurjuhlat on aihe, joka on herättänyt asiantuntijoiden ja yleensä yhteiskunnan huomion synnyttäen keskusteluja, pohdintoja ja toimia sen käsittelemiseksi. Kautta historian Koulun suurjuhlat on ollut tutkimusten, tutkimusten ja kiistojen kohteena, mikä osoittaa sen merkityksen eri alueilla. Tämän artikkelin tarkoituksena on analysoida ja esitellä erilaisia näkökulmia Koulun suurjuhlat:een tavoitteenaan tarjota kattava ja rikastuttava näkemys tästä aiheesta.
Koulun suurjuhlat, alkujaan Kansakoulun Suurjuhlat, oli Suomessa 1940-luvulta alkaen toteutettu valtakunnallinen koululaisten kulttuuritapahtuma. Se pidettiin aluksi jopa vuosittain, sitten parin-kolmen vuoden välein ja vuodesta 1975 alkaen joka viides vuosi. Sitä järjesti Koulun Kerhokeskus, joka sai alkunsakin suurjuhlien järjestelytoimikunnasta 1940-luvulla. Taloudellista ja muuta tukea tapahtuma sai Suomen opetusministeriöltä ja kouluhallitukselta.
Alkujaan suurjuhlilla esiteltiin suomenkielisten kansakoululaisten töitä ja harrastuksia, mutta myöhemmin mukaan tulivat myös oppikoulut ja lukiot sekä ruotsinkieliset koulut. Vuodesta 1990 tapahtumaan alkoivat osallistua myös ammatilliset oppilaitokset.
Koulun suurjuhlat liitettiin osaksi Nuorison taidetapahtumaa vuonna 1980. Vuosituhannen vaihteen tienoilla tapahtumat yhdistyivät Nuori Kulttuuri -tapahtumaksi.
Suurjuhlien pitopaikkoja
1946: Helsinki
1948: Turku
1949: Tampere
1950: Lappeenranta
1951: Jyväskylä
1954: Lahti
1956: Helsinki
1960: Pori
1964: Oulu
1968: Kuopio
1975: Helsinki
1980: Tampere
1985: Turku
1990: Lahti
1995: Jyväskylä
2005: Oulu
Lähteet
↑Koulun 16. suurjuhlat kokosi 24 000 nuorta. Karnevaalikulkue saattoi nuoret Lahden pääjuhlaan. Helsingin Sanomat, 28.5.1990, s. 11. Näköislehti (maksullinen). Viitattu 10.10.2020.