Koulutuksen arviointineuvosto-aihe on herättänyt suurta mielenkiintoa ja keskustelua nyky-yhteiskunnassa. Alkuperäistään nykypäivään Koulutuksen arviointineuvosto:llä on ollut keskeinen rooli monilla elämän osa-alueilla ja se on vaikuttanut kulttuuriin, talouteen, politiikkaan ja ihmissuhteisiin. Ajan myötä Koulutuksen arviointineuvosto on kehittynyt ja sopeutunut nykymaailman muutoksiin ja haasteisiin luoden uusia mahdollisuuksia ja haasteita yksilöille ja yhteisöille. Tässä artikkelissa tutkimme Koulutuksen arviointineuvosto:n merkitystä ja vaikutusta nykymaailmassamme sekä analysoimme sen vaikutuksia ja mahdollisia tulevaisuuden näkymiä.
Tämän artikkelin tai sen osan paikkansapitävyys on kyseenalaistettu. Voit auttaa varmistamaan, että kyseenalaistetut väittämät ovat luotettavasti lähteistettyjä. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla. Tarkennus: Kansallinen koulutuksen arviointikeskus (Karvi) on korvannut Korkeakoulujen arviointineuvoston ja Koulutuksen arviointineuvoston. http://karvi.fi/karvi |
Koulutuksen arviointineuvosto on perustettu vuonna 2003 ja toimii koulutuksen arvioinnin asiantuntijaelimenä opetusministeriön yhteydessä. Arviointineuvoston toiminta perustuu Valtioneuvoston asetukseen koulutuksen arvioinnista 1061/2009 (10.12.2009). Neuvoston arviointitoiminnan piiriin kuuluvat perusopetus, lukiokoulutus, ammatillinen koulutus, ammatillinen aikuiskoulutus ja vapaa sivistystyö. Oppimistulosten seuranta-arviointi kuuluu opetushallituksen tehtäviin. Ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen, myös niiden järjestämän aikuiskoulutuksen, arviointi on Korkeakoulujen arviointineuvoston (KKA) tehtävä.
Vuodesta 2014 Kansallinen koulutuksen arviointikeskus (Karvi) jatkoi arviointineuvoston toimintaa, kun arviointitoiminnot keskitettiin Karviin.
Neuvoston tehtävänä on:
Arvioinnin tavoitteena on:
Opetusministeriö kutsuu arviointineuvostoon neljäksi vuodeksi kerrallaan enintään 14 jäsentä. Neuvoston kokoonpanossa ovat edustettuina opetushallinto, koulutuksen järjestäjät, opetustoimen henkilöstö ja opiskelijat sekä työelämä. Kokoonpanossa on otettu huomioon eri koulutusmuodot ja molemmat kieliryhmät.
Arviointineuvosto valitsee keskuudestaan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan neuvoston toimikaudeksi. Puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan on oltava koulutuksen arviointiin perehtyneitä.
Opetusministeriö on asettanut 10.12.2009 järjestyksessä toisen Koulutuksen arviointineuvoston ajaksi 1.1.2010-31.8.2011. Arviointineuvoston jäsenet ovat:
Koulutuksen arviointineuvostolla on sihteeristö, jonka tehtävänä on valmistella ja toimeenpanna arviointineuvoston päätökset. Sihteeristö toimii hallinnollisesti Jyväskylän yliopiston erillisenä laitoksena. Sen toimintaa ohjaa ja valvoo johtokunta. Johtokuntana toimii Koulutuksen arviointineuvosto.
Arviointisihteeristöä johtaa pääsihteeri. Ensimmäisenä pääsihteerinä toimi Heikki K. Lyytinen (1.4.2003-30.11.2010), jonka jäätyä eläkkeelle pääsihteeriksi valittiin 1.12.2010 alkaen KT Pasi Reinikainen.