Koulutuksen arviointineuvosto

Koulutuksen arviointineuvosto-aihe on herättänyt suurta mielenkiintoa ja keskustelua nyky-yhteiskunnassa. Alkuperäistään nykypäivään Koulutuksen arviointineuvosto:llä on ollut keskeinen rooli monilla elämän osa-alueilla ja se on vaikuttanut kulttuuriin, talouteen, politiikkaan ja ihmissuhteisiin. Ajan myötä Koulutuksen arviointineuvosto on kehittynyt ja sopeutunut nykymaailman muutoksiin ja haasteisiin luoden uusia mahdollisuuksia ja haasteita yksilöille ja yhteisöille. Tässä artikkelissa tutkimme Koulutuksen arviointineuvosto:n merkitystä ja vaikutusta nykymaailmassamme sekä analysoimme sen vaikutuksia ja mahdollisia tulevaisuuden näkymiä.

Koulutuksen arviointineuvosto on perustettu vuonna 2003 ja toimii koulutuksen arvioinnin asiantuntijaelimenä opetusministeriön yhteydessä. Arviointineuvoston toiminta perustuu Valtioneuvoston asetukseen koulutuksen arvioinnista 1061/2009 (10.12.2009). Neuvoston arviointitoiminnan piiriin kuuluvat perusopetus, lukiokoulutus, ammatillinen koulutus, ammatillinen aikuiskoulutus ja vapaa sivistystyö. Oppimistulosten seuranta-arviointi kuuluu opetushallituksen tehtäviin. Ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen, myös niiden järjestämän aikuiskoulutuksen, arviointi on Korkeakoulujen arviointineuvoston (KKA) tehtävä.

Vuodesta 2014 Kansallinen koulutuksen arviointikeskus (Karvi) jatkoi arviointineuvoston toimintaa, kun arviointitoiminnot keskitettiin Karviin.

Tehtävät ja tavoitteet

Neuvoston tehtävänä on:

  • avustaa opetusministeriötä sekä tukea koulutuksen järjestäjiä koulutuksen arviointia koskevissa asioissa,
  • järjestää koulutukseen ja koulutuksen järjestäjien toimintaan liittyviä ulkopuolisia arviointeja,
  • kehittää koulutuksen ulkopuolista arviointia, sekä
  • osallistua kansainväliseen arviointitoimintaa koskevaan yhteistyöhön.

Arvioinnin tavoitteena on:

  • hankkia ja analysoida tietoa valtakunnallisen koulutuspoliittisen päätöksenteon ja koulutuksen kehittämisen pohjaksi,
  • hankkia ja analysoida tietoa koulutuksen paikallisen kehittämistyön ja päätöksenteon pohjaksi, sekä
  • tukea opiskelijoiden oppimista, opetustoimen henkilöstön työtä ja oppilaitosten kehittämistä.

Neuvoston kokoonpano

Opetusministeriö kutsuu arviointineuvostoon neljäksi vuodeksi kerrallaan enintään 14 jäsentä. Neuvoston kokoonpanossa ovat edustettuina opetushallinto, koulutuksen järjestäjät, opetustoimen henkilöstö ja opiskelijat sekä työelämä. Kokoonpanossa on otettu huomioon eri koulutusmuodot ja molemmat kieliryhmät.

Arviointineuvosto valitsee keskuudestaan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan neuvoston toimikaudeksi. Puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan on oltava koulutuksen arviointiin perehtyneitä.

Opetusministeriö on asettanut 10.12.2009 järjestyksessä toisen Koulutuksen arviointineuvoston ajaksi 1.1.2010-31.8.2011. Arviointineuvoston jäsenet ovat:

Arviointineuvoston sihteeristö

Koulutuksen arviointineuvostolla on sihteeristö, jonka tehtävänä on valmistella ja toimeenpanna arviointineuvoston päätökset. Sihteeristö toimii hallinnollisesti Jyväskylän yliopiston erillisenä laitoksena. Sen toimintaa ohjaa ja valvoo johtokunta. Johtokuntana toimii Koulutuksen arviointineuvosto.

Arviointisihteeristöä johtaa pääsihteeri. Ensimmäisenä pääsihteerinä toimi Heikki K. Lyytinen (1.4.2003-30.11.2010), jonka jäätyä eläkkeelle pääsihteeriksi valittiin 1.12.2010 alkaen KT Pasi Reinikainen.

Lähteet

  1. Laki Kansallisesta koulutuksen… 1295/2013 Säädökset alkuperäisinä. Finlex.fi. Viitattu 26.5.2017.

Aiheesta muualla