Kreosoottipensas
Nykyään Kreosoottipensas on aihe, joka on kiinnittänyt monien ihmisten huomion ympäri maailmaa. Ilmestymisestään lähtien Kreosoottipensas on herättänyt suurta kiinnostusta ja ollut keskustelun kohteena eri piireissä. Vuosien varrella Kreosoottipensas on osoittautunut merkitykselliseksi useilla aloilla teknologiasta politiikkaan, kulttuuriin ja yhteiskuntaan yleensä. Kun jatkamme Kreosoottipensas:n tutkimista ja analysointia, on välttämätöntä ymmärtää sen vaikutus jokapäiväiseen elämäämme ja ympäröivään maailmaan. Tässä artikkelissa perehdymme Kreosoottipensas:n merkitykseen ja sen vaikutukseen nyky-yhteiskunnan eri näkökulmiin.
| Kreosoottipensas | |
|---|---|
 |
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Kunta: | Kasvit Plantae |
| Kladi: | Putkilokasvit Tracheophyta |
| Kladi: | Siemenkasvit Spermatophyta |
| Kladi: | Koppisiemeniset Magnoliophyta |
| Kladi: | Aitokaksisirkkaiset |
| Kladi: | Rosidit |
| Lahko: | Zygophyllales |
| Heimo: | Mehikorvakasvit Zygophyllaceae |
| Alaheimo: | Larreoideae |
| Suku: | Kreosoottipensaat Larrea |
| Laji: | tridentata |
| Kaksiosainen nimi | |
| Katso myös | |
|
|
|
Kreosoottipensas (Larrea tridentata) on läntisessä Pohjois-Amerikassa kasvava ainavihanta kasvi. Sitä esiintyy yleisesti Yhdysvaltain lounaisosien ja Meksikon pohjoisosien autiomaissa.
Kreosootille tuoksuvan pensaan sauvamaisissa oksissa kasvaa vahapintaisia tummanvihreitä lehtiä. Kasvin kukat ovat pieniä ja keltaisia ja hedelmät valkoisia siemenpalloja. Kreosoottipensas jää yleensä alle metrin korkuiseksi, mutta jopa kolmemetrisiäkin yksilöitä on löydetty. Pensaat kasvavat puutarhamaisen säännöllisinä muodostelmina, sillä kasvin juuret imevät maaperästä veden niin tehokkaasti, ettei sen lähelle pudonneilla siemenillä ole elinmahdollisuuksia. Kreosoottipensas tuleekin toimeen äärimmäisen kuivissa olosuhteissa.
Kreosoottipensas voi elää äärimmäisen vanhaksi. Se saattaa myös kasvattaa juurtensa kautta uusia versoja maanpinnalle muutaman metrin päähän emokasvista. Kun yhteys juuriston kautta kuihtuu, pensaat jatkavat kasvuaan erillään. Näin kloonautumalla syntyneellä jälkeläisellä on täsmälleen sama perimä kuin emokasvillakin. Vanhimman kloonin arvellaan olevan jopa 11 700 vuotta vanha. Mikäli klooni katsotaan alkuperäisen kasvin osaksi, kyseessä on maailman vanhin eliö.
Käyttö
Intiaanit ovat käyttäneet kreosoottipensasta paljon lääkeyrttinä. Kasvin lehdistä on keitetty teetä ja niitä on käytetty myös ulkoisesti kipuihin ja haavaumiin sekä esimerkiksi turvonneiden jalkojen ja keuhkokuumeen hoitoon. Meksikossa pensas on edelleen laajalti käytössä kasviperäisenä lääkkeenä. Pensaasta valmistettujen rohdosten on sittemmin epäilty aiheuttavan käyttäjilleen maksavaurioita ja Suomen elintarvikevirasto on kieltänyt siitä valmistettujen tuotteiden myynnin.
Lähteet
- ↑ Stevens, P. F.: Zygophyllaceae Angiosperm Phylogeny Website. Viitattu 2.2.2022.
- ↑ ITIS (englanniksi)
- ↑ Larrea tridentata Finto, Kassu. Viitattu 2.2.2022.
- ↑ Weiser, Matt: The oldest living thing is a quiet survivor www.hcn.org. 15.4.2002. Viitattu 6.2.2022. (englanniksi)
- ↑ Silvia Arteaga, Adolfo Andrade-Cetto, René Cárdenas: Larrea tridentata (Creosote bush), an abundant plant of Mexican and US-American deserts and its metabolite nordihydroguaiaretic acid. Journal of Ethnopharmacology, 26.4.2005, 98. vsk, nro 3, s. 231–239. doi:10.1016/j.jep.2005.02.002. ISSN 0378-8741. Artikkelin verkkoversio. en
- ↑ Luontaistuotekaupan villi länsi yle.fi. Arkistoitu 14.9.2009.
- ↑ Chaparral-valmiste myyntikieltoon ruokatieto.fi. 21.5.1999. Arkistoitu 6.2.2022. Viitattu 6.2.2022.
Aiheesta muualla
- Kassu – Kasvien suomenkieliset nimet: Kreosoottipensaat (Larrea)
- United States Department of Agriculture (USDA): Larrea tridentata (englanniksi)
| ||||||||||