Kristiern Alander

Tässä artikkelissa tutkimme yksityiskohtaisesti Kristiern Alander:tä, aihetta, jolla on ollut merkittävä vaikutus nyky-yhteiskunnan eri osa-alueisiin. Ilmestymisestään lähtien Kristiern Alander on kiinnittänyt tutkijoiden, alan asiantuntijoiden ja suuren yleisön huomion herättäen keskustelua ja kiinnostusta sen vaikutuksista. Vuosien varrella Kristiern Alander on kehittynyt ja saanut uusia vivahteita, ja siitä on tullut vertailukohta, joka on merkinnyt ennen ja jälkeen eri alueilla. Kattavan analyysin avulla tarkastelemme Kristiern Alander:n eri ulottuvuuksia sen alkuperästä sen nykyhetken merkityksellisyyteen sekä sen mahdollista tulevaisuuden painopistettä. Lisäksi käsittelemme tämän ilmiön ympärillä esiin tulleita erilaisia ​​näkökulmia ja mielipiteitä tavoitteenaan tarjota kattava ja rikastuttava näkemys Kristiern Alander:stä.

Kristiern Alander myös muodossa Kristiernus Alander (19. tammikuuta 1660 Finström6. maaliskuuta 1704 Turku) oli Turun akatemian kaunopuheisuuden professori.

Alanderin vanhemmat olivat Finströmin kirkkoherra Carolus Petri Alander ja Jomalan kirkkoherran Kristiernus Kristophorin tytär Katarina Alanus. Kristiern Alanderin puoliso oli everstiluutnantti, linnanpäällikkö Olof Brömsin tytär Ebba Bröms. Heillä oli kuusi lasta.

Kristiern Alander valmistui ylioppilaaksi Turussa 1669 ja Uppsalassa 1682 sekä filosofian maisteriksi Turussa 1682. Hän toimi 1692–1704 aluksi Turun akatemian kaunopuheisuuden ylimääräisenä professorina ja myöhemmin varsinaisena professorina sekä 1699–1700 yliopiston rehtorina.

Lähteet

  1. a b c Ellonen, Leena (toim.): Suomen professorit Finlands professorer 1640–2007, s. 858. Helsinki: Professoriliitto, 2008. ISBN 978-952-99281-1-8.