Tänään haluamme käsitellä aihetta Kuivuus noin 4 200 vuotta sitten, koska tämä on aihe, joka on herättänyt suurta kiinnostusta nyky-yhteiskunnassa. Kuivuus noin 4 200 vuotta sitten on aihe, joka on ollut läsnä läpi historian, ja se on ollut analyysin ja keskustelun aiheena useilla alueilla. Tässä artikkelissa ehdotamme tutkimaan perusteellisesti Kuivuus noin 4 200 vuotta sitten:n eri ulottuvuuksia, jotta voimme tarjota lukijoillemme kattavan ja rikastuttavan näkemyksen tästä aiheesta. Pyrimme tarjoamaan laajan ja täydellisen näkökulman, jonka avulla voimme ymmärtää paremmin Kuivuus noin 4 200 vuotta sitten:n tärkeyttä ja vaikutusta yhteiskunnassamme sen alkuperästä sen merkitykseen nykyään, mukaan lukien sen vaikutukset arkielämän eri osa-alueisiin.
Kuivuus noin 4 200 vuotta sitten (4,2 kilovuoden tapahtuma) oli jakso, jolloin Lähi-idässä ja Kiinassa kuivuus aiheutti nälänhätää ja harvensi asutusta. Kuivuus aloitti Meghalyan-jakson. Kaikilla maailman alueilla ei tapahtunut kuivumista, joillain päin vastoin kostumista. Pohjois-Euroopassa kuivuminen ei vaikuttanut.
4 200 vuoden takaista kuivumista kutsutaan usein 4,2 kilovuoden tapahtumaksi (engl. 4,2 ka event, 4,2 kyr event). Tämä on sama kuin Bondin tapahtuma 3 tai IRD 3.
Lähi-idän Pohjois-Syyrian ja Pohjois-Irakin ”hedelmällinen puolikuu”: monia kaupunkeja autioitui noin 2170 eaa.
Mesopotamia: noin 2170 eaa. amorilaisten tunkeutuminen Mesopotamiaan alkoi, 2150 eaa. gutilaisten hyökkäys, 2115 eaa. Akkadin tuho. Ehkä talvihiekkamyrskyjen aika piteni/voimistui, peltoja tuhoutui, nälkää.
Intian niemimaa: Indus-kulttuuri romahti? Kulttuuri selvisi ensimmäisestä aallosta 4200 eaa., mutta romahti toiseen aaltoon. Kuivuutta sietävä hirssi yleistyi jo ensimmäisessä aallossa syrjäyttäen aikaa myöten pitkälti ohran.
↑Pokharia, Anil K.; Agnihotri, Rajesh; Sharma, Shalini; Bajpai, Sunil; Nath, Jitendra & Kumaran, R. N.: Altered cropping pattern and cultural continuation with declined prosperity following abrupt and extreme arid event at ~4,200 yrs BP: Evidence from an Indus archaeological site Khirsara, Gujarat, western India. PLOS ONE, 10.6.2017, nro 10, s. e0185684. PubMed:28985232. doi:10.1371/journal.pone.0185684. ISSN 1932-6203. Artikkelin verkkoversio. (englanniksi)
↑https://www.geo.umass.edu/climate/papers2/Kathayat_COP_2018.pdf
1Timing and Structure of the 4.2 ka BP Event in the Indian Summer Monsoon Domain from an Annually-Resolved Speleothem Record from Northeast IndiaGayatri Kathayat1*, Hai Cheng1, 2*, Ashish Sinha3, Max Berkelhammer4,Haiwei Zhang1, Pengzhen Duan1, Hanying Li1, Xiangley Li1, Youfeng Ning1, RichardLawrence Edwards2
Clim. Past Discuss., https://doi.org/10.5194/cp-2018-92Manuscript under review for journal Clim. PastDiscussion started: 16 August 2018
↑Gayatri Kathayat, Hai Cheng, Ashish Sinha, Max Berkelhammer, Haiwei Zhang, Pengzhen Duan: Evaluating the timing and structure of the 4.2 ka event in the Indian summer monsoon domain from an annually resolved speleothem record from Northeast India. Climate of the Past, 30.11.2018, nro 12, s. 1869–1879. doi:https://doi.org/10.5194/cp-14-1869-2018. ISSN 1814-9324. Artikkelin verkkoversio. English
↑L. Bruce Railsback, Fuyuan Liang, G. A. Brook, Ny Riavo G. Voarintsoa, Hillary R. Sletten, Eugene Marais: The timing, two-pulsed nature, and variable climatic expression of the 4.2 ka event: A review and new high-resolution stalagmite data from Namibia. Quaternary Science Reviews, 15.4.2018, nro 186, s. 78–90. doi:10.1016/j.quascirev.2018.02.015. ISSN 0277-3791. Artikkelin verkkoversio.