Kukkosi

Tässä artikkelissa puhumme Kukkosi:stä ja sen vaikutuksesta nyky-yhteiskuntaan. Kukkosi on nykyään erittäin tärkeä aihe ja se on herättänyt jatkuvaa keskustelua eri aloilla. Ilmestymisestään lähtien Kukkosi on herättänyt kiinnostusta niin asiantuntijoiden kuin fanienkin keskuudessa, ja se on luonut loputtomia mielipiteitä ja teorioita, jotka pyrkivät antamaan sille merkitystä ja ymmärrystä. Vuosien varrella Kukkosi on ollut tutkimusten, tutkimusten ja analyysien kohteena, joissa on pyritty selvittämään sen todellinen merkitys ja sen vaikutukset jokapäiväiseen elämään. Tässä artikkelissa tutkimme erilaisia ​​näkökulmia Kukkosi:een ja sen rooliin nykymaailmassa, analysoimme sen monia puolia ja kuinka se on muokannut todellisuutta, jossa elämme.

Kukkosi (ven. Ку́ровицы, Kurovitsy, vatjaksi Kukkuzi) on Suuren-Lutskan kunnassa Venäjällä sijaitseva kylä. Kylä sijaitsee Laukaanjoen itäpuolella sen sivujoen Tšornajan suuhun muodostuneen lahdekkeen rannalla. Ensimmäinen maininta kylästä on vuodelta 1684, jolloin siitä käytettiin nimitystä Kuckus. Vuonna 1848 kylässä asui 319 asukasta ja vuonna 1901 kylässä oli 120 taloa. Kylän alkuperäiset asukkaat ovat vatjalaisia ja inkeroisia. Kylässä puhuttiin Kukkosin murretta, joka luokitellaan yleensä vatjan kielen murteeksi, mutta joidenkin mielestä se on lähempänä inkeroista.

Lähteet

  1. Venäjän federaation paikannimiä, s. 120. Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, 2006. ISBN 952-5446-18-2. Teoksen verkkoversio (viitattu 9.10.2015).
  2. Talve, Ilmar: Vatjalaista kansankulttuuria. Helsinki: Suomalais-Ugrilainen Seura, 1981. ISBN 951-9019-46-4.
  3. Mauno Jokipii: Itämerensuomalsiet, Heimokansojen historiaa ja kohtaloita. Jyväskylä: Atena kustannus Oy, 1995. ISBN 951-9362-80-0.