Tässä artikkelissa tutkimme perusteellisesti Kulturkampf-aihetta, aihetta, joka on herättänyt niin asiantuntijoiden kuin harrastajienkin huomion. Kulturkampf on ollut alkuperästään sen nykyiseen yhteiskuntavaikutukseen asti keskustelun ja analyysin kohteena eri tutkimusaloilla. Kautta historian Kulturkampf on ollut tärkeä rooli eri ihmisryhmien kulttuurin ja identiteetin muovaamisessa. Tämän artikkelin avulla pyrimme valaisemaan Kulturkampf:n eri puolia sen alkuperästä sen vaikutuksiin nykymaailmassa.
Kulturkampf kuuntele (ohje) ('kulttuuritaisto') on saksankielinen termi, joka viittaa Saksan pyrkimyksiin sekularisaation ja katolisen kirkon vaikutuksen suhteen. Nämä pyrkimykset ajalle 1871–1878 pani alulle Preussin silloinen pääministeri Otto von Bismarck.
Kulturkampf ei ulottunut muihin silloisiin saksalaisvaltioihin, esimerkiksi Baijeriin. Tutkija Michael B. Gross sanoo: "Hyökkäys kirkkoa vastaan sisälsi joukon preussilaisia, diskriminoivia lakeja, jotka saivat katoliset tuntemaan itsensä vainotuiksi pääasiallisen protestanttisessa valtiossa". Jesuiitat, fransiskaanit, dominikaanit ja muut veljeskunnat karkotettiin kaksikymmenvuotisen jesuiittojen ja munkkien vastaisen hysterian huipentuessa.