Kunnallisvaalit 1918
Tässä artikkelissa aiomme sukeltaa Kunnallisvaalit 1918:n kiehtovaan maailmaan, aiheeseen, joka on herättänyt monien ihmisten kiinnostuksen historian aikana. Kunnallisvaalit 1918 on ollut keskustelun ja tutkimuksen kohteena eri aloilla psykologiasta tieteeseen, mukaan lukien historia ja kulttuuri. Tässä artikkelissa tutkimme Kunnallisvaalit 1918:een liittyviä eri näkökohtia sen alkuperästä ja kehityksestä sen vaikutuksiin nykypäivän yhteiskuntaan. Lisäksi analysoimme eri näkökulmia ja teorioita, jotka ovat nousseet esiin Kunnallisvaalit 1918:n ympärillä, sekä sen vaikutuksia jokapäiväiseen elämäämme. Valmistaudu astumaan Kunnallisvaalit 1918:n jännittävään maailmaan ja löydä kaikki, mitä tällä teemalla on tarjota!
Vuoden 1918 kunnallisvaalit olivat ensimmäiset yleiseen ja yhtäläiseen äänioikeuteen perustuneet kunnallisvaalit Suomessa. Ne järjestettiin sisällissodan jälkeen vuoden 1918 lopulla uuden kunnallisvaalilain tultua voimaan marraskuussa 1917. Osissa kunnista, kuten esimerkiksi Helsingin maalaiskunnassa, äänestys venyi kuitenkin vuoden 1919 puolelle.
Tulokset
Vaaleissa oli äänioikeutettuja 1 653 665.
| Miehet | Naiset | Yhteensä |
|---|---|---|
| 26,4 | 22,8 | 24,5 |
Äänestysaktiivisuudessa oli suurta kuntakohtaista vaihtelua. Korkein äänestysprosentti oli Pietarsaaressa 66,9 % ja matalin Kaskisissa 0,7 %. Matalan äänestysprosentin kunnissa oli kyse siitä, että vaaleissa oli ehdolla vain yksi lista, jossa oli yhtä monta ehdokasta kuin valtuustoon valittiin jäseniä. Tällöin ei äänestämisellä ollut mitään merkitystä.
Porvarilliset ehdokkaat saivat vaaleissa koko maan tasolla 64,1 % äänistä ja sosialistit 35,9 %. Sosialistien heikko menestys johtui siitä, että merkittävä määrä heidän kannattajiaan oli vankileireillä. Myös vaalityön organisointi oli sisällissodan hävinneelle osapuolelle vaikeaa.
Lähteet
- ↑ Suomen virallinen tilasto (SVT): Kunnallisvaalit 1918-1996 Helsinki: Tilastokeskus. Viitattu 17.3.2017.
- ↑ Litzen, Aulikki & Vuori, Jukka: Helsingin maalaiskunnan historia 1865-1945. Kunnallishallinnon uudistuksesta suureen alueluovutukseen, s. 366. Vantaan kaupunki, 1997. ISBN 951-8959-77-3.
- ↑ Kunnallisvaalit 1918–2004 (Oikeusministeriö)
- ↑ Hakalehto, I.: Kunnallisen kansanvallan kehitys, kunnallisvaalit ja -valtuustot. Teoksessa Suomen kaupunkilaitoksen historia 3 Itsenäisyyden aika, s. 173. Helsinki: Suomen kaupunkiliitto, 1984. ISBN 951-759-272-8.
- ↑ Hakalehto, I.: Kunnallisen kansanvallan kehitys, kunnallisvaalit ja -valtuustot. Teoksessa Suomen kaupunkilaitoksen historia 3 Itsenäisyyden aika, s. 175. Helsinki: Suomen kaupunkiliitto, 1984. ISBN 951-759-272-8.
- ↑ Hakalehto, I.: Kunnallisen kansanvallan kehitys, kunnallisvaalit ja -valtuustot. Teoksessa Suomen kaupunkilaitoksen historia 3 Itsenäisyyden aika, s. 176. Helsinki: Suomen kaupunkiliitto, 1984. ISBN 951-759-272-8.
| ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
