Kurjenmiekat

Nykyään Kurjenmiekat:stä on tullut erittäin tärkeä aihe yhteiskunnassamme. Teknologian ja globalisaation myötä Kurjenmiekat on vaikuttanut merkittävästi ihmisten elämään sekä henkilökohtaisesti että ammatillisesti. Ilmestymisestään lähtien Kurjenmiekat on herättänyt laajaa keskustelua ja ollut lukuisten tutkimusten ja tutkimusten kohteena. Tässä artikkelissa tutkimme yksityiskohtaisesti kaikkia Kurjenmiekat:een liittyviä näkökohtia sen alkuperästä sen nykyiseen vaikutukseen. Analysoimme, kuinka Kurjenmiekat on muokannut käyttäytymistämme, vuorovaikutustamme ja ympäristöämme, ja pohdimme sen tuomia haasteita ja mahdollisuuksia.

Kurjenmiekat
keltakurjenmiekka (Iris pseudacorus)
keltakurjenmiekka (Iris pseudacorus)
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Kasvit Plantae
Alakunta: Putkilokasvit Tracheobionta
Kaari: Siemenkasvit Spermatophyta
Alakaari: Koppisiemeniset Magnoliophytina
Luokka: Yksisirkkaiset Liliopsida
Lahko: Asparagales
Heimo: Kurjenmiekkakasvit Iridaceae
Suku: Kurjenmiekat Iris
L.
Katso myös

  Kurjenmiekat Wikispeciesissä
  Kurjenmiekat Commonsissa

Kurjenmiekat eli perhokurjenmiekat (Iris) on kurjenmiekkakasveihin kuuluva suku. Ne ovat suikertavajuurakkoisia ja niiden miekkamaiset lehdet kasvavat varren tyveltä. Ne ovat suurikukkaisia ja niitä käytetään yleisesti puutarhakasveina. Suomessa on vain yksi alkuperäinen kurjenmiekkalaji, keltakurjenmiekka (Iris pseudacorus). Siperiankurjenmiekka (Iris sibirica) ja saksankurjenmiekka (Iris germanica) ovat puutarhakasveja ja ne voivat olla myös viljelyjäänteitä tai viljelykarkulaisia.

Lajeja

Koristekasvina viljeltyjä kurjenmiekkoja:

Muita kurjenmiekkoja:

Lähteet

  1. Hämet-Ahti, Leena, Suominen, Juha, Ulvinen, Tauno & Uotila, Pertti (toim.): Retkeilykasvio. Helsinki: Luonnontieteellinen keskusmuseo, Kasvimuseo, 1998. ISBN 951-45-8166-0.
  2. Räty, Ella (toim.): Viljelykasvien nimistö. Puutarhaliiton julkaisuja nro 363. Helsinki 2012. ISBN 978-951-8942-92-7.

Aiheesta muualla