Nykymaailmassa Längelmäveden ja Hauhon reittien valuma-alue:stä on tullut erittäin tärkeä ja monia ihmisiä kiinnostava aihe. Sen vaikutus näkyy jokapäiväisen elämän eri osa-alueilla teknologiasta kulttuuriin ja yhteiskuntaan. Kun Längelmäveden ja Hauhon reittien valuma-alue jatkaa kehittymistä ja saa uusia muotoja, on ratkaisevan tärkeää analysoida sen vaikutusta ja ymmärtää sen rooli jatkuvasti muuttuvassa maailmassamme. Tässä artikkelissa tutkimme Längelmäveden ja Hauhon reittien valuma-alue:n eri puolia sen alkuperästä sen nykyiseen vaikutukseen tavoitteenaan tarjota kattava näkemys tästä ilmiöstä ja sen merkityksestä nykyään.
Längelmäveden ja Hauhon reittien valuma-alue (vesistöaluetunnus 35.7) on Suomen vesistöaluejaotuksessa yksi Kokemäenjoen vesistön (vesistöaluetunnus 35) ensimmäisen jakovaiheen osa-alueista. Se käsittää Kokemäenjoen vesistössä alueen, joka kerää vedet Pirkanmaalta Tampereelta, Kangasalta, Valkeakoskelta, Pälkäneeltä, Orivedeltä, Juupajoelta ja Ruovedeltä, Keski-Suomesta Jämsästä ja Kuhmoisista, Päijät-Hämeestä Padasjoelta, Kanta-Hämeestä Hämeenlinnasta ja Janakkalasta, ja laskee ne Mallasveden ja Valkeakosken (koski) kautta Vanajaveden–Pyhäjärven alueella (35.2) Vanajaveteen. Vesistön valuma-alueen alarajana on Valkeakoski (koski). Veden jatkavat edelleen Pyhäjärveen, joka laskee Nokialla Nokiankosken kautta Kuloveteen, joka kuuluu Kokemäenjoen alueeseen (35.1). Kokemäenjoki laskee Porissa Selkämereen. Valuma-alueen pinta-ala on 4 449,79 neliökilometriä ja järvisyys 18,7 %.
Alla olevista järvien, jokien ja valuma-alueiden tiedoista suurin osa on tuotu sekä Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) Ympäristö- ja paikkatietopalvelusta että Kansalaisen karttapaikasta.
Kuten nimestä voidaan päätellä, valuma-alueella on kaksi pääreittiä. Ne ovat Längelmäveden reitti ja Hauhon reitti. Molemmat reitit kohtaavat Mallasvedellä.
Längelmäveden reitti:
Hauhon reitti: