Līvli (lehti)

Nykymaailmassa Līvli (lehti) on saavuttanut ennennäkemättömän merkityksen. Līvli (lehti) on onnistunut vangitsemaan niin asiantuntijoiden kuin fanien huomion ja kiinnostuksen joko yhteiskuntavaikutuksensa, kulttuurivaikutuksensa tai taloudellisen merkityksensä vuoksi. Tässä artikkelissa analysoimme kattavasti kaikkia Līvli (lehti):een liittyviä puolia ja tutkimme sen alkuperää, kehitystä ja seurauksia. Lisäksi tarkastelemme yksityiskohtaisesti sen roolia nykyisessä tilanteessa sekä mahdollisia tulevaisuuden ennusteita, joita sen läsnäolo globaalilla näyttämöllä voisi syntyä. Samoin käsittelemme Līvli (lehti):n eri näkökulmia ja mielipiteitä, jotta voimme tarjota lukijoillemme täydellisen ja vivahteikkaan yleiskatsauksen tästä nykypäivän niin tärkeästä aiheesta.

Līvli-lehden pääsivu vuodelta 1939.

Līvli on Latviassa ilmestyvä sanomalehti. Lehti oli alun perin liivinkielinen, mutta nykyisin pääosa sen artikkeleista on latviaksi. Lehden alkuperäinen tarkoitus oli toimia tietokanavana liiviläisille heihin liittyvissä asioissa. Lehdessä julkaistiin myös liivinkielisiä runoja, sekä muita tekstejä.

Historia

Līvli-lehdeden paino aloitettiin Jelgavassa vuonna 1931. Silloin lehden päätoimittajana toimi Andrejs Štālers. Vuotta myöhemmin painopaikka siirrettiin Mazirbeen ja päätoimittajaksi tuli Korli Stalte. Suomesta käsin lehden painoa tukivat merkittävissä määrin heimo-aatteen kannattajat. Vuodesta 1934 Latvian viranomaiset vaativat lehden artikkelien kääntämistä myös latviaksi, sillä he olivat huolissaan mahdollisesta kansankiihotuksesta. Tämä johti noin puolenvuoden pituiseen taukoon lehden painamisessa. Latvian viranomaiset peruivat määräyksensä vuonna 1937. Lehden toiminta loppui vuonna 1939, kun Korli Stalte muutti baltiansaksalaisen vaimonsa ja tyttärensä kanssa Saksaan Adolf Hitlerin kehotettua baltiansaksalaisia lähtemään Baltiasta.

Nykypäivä

Līvli aloitti toimintansa uudelleen vuonna 1992. Lehden päätoimittajina ovat toimineet Gundega Blumberga ja Baiba Šuvcāne. Lehdessä on ilmestynyt muutaman kerran liivinkielinen versio, mutta yleensä sen kaikki tekstit ovat latviaksi. Lehti on ilmestynyt satunnaisesti muutaman kerran vuodessa. Lehdessä ilmestyy artikkeleita liiviläisiin liittyvitä asioista, kuten tutkimuksista tai tapahtumista. Lehden yksi tarkoitus on kirjata muistiin liiviläisten nyky historiaa. Lehti saa rahallista tukea Latvian valtiolta.

Lähteet

  1. Mauno Jokipii: Itämerensuomalaiset, Heimokansojen historiaa ja kohtaloita. Atena Kustannus Oy, 1995. ISBN 9519362800.
  2. Renāte Blumberga: The Lic Culture and Social Life Liiviläisten kulttuurikeskus. Arkistoitu 5.3.2016. Viitattu 8.5.2010. (englanniksi)
  3. Vaalgamaa, Edgar: Valkoisen hiekan kansa: Liiviläisten historiaa ja kulttuuria. Jälkisanat Valda Šuvcāne. Jyväskylä: Atena, 2001. ISBN 951-796-235-5.
  4. Uldis Balodis: Livonian History homepage.mac.com. Viitattu 8.5.2010. (englanniksi)
  5. Āigakēra "Līvli" Liiviläisten kulttuurikeskus. Arkistoitu 6.3.2016. Viitattu 8.5.2010. (latviaksi)