Tässä artikkelissa tutkimme Lainsäädäntövalta:n kiehtovaa maailmaa, aihetta, joka on herättänyt kiinnostuksen kaikenikäisille ja -taustaisille ihmisille. Lainsäädäntövalta on jättänyt merkittävän jäljen ympäröivään maailmaan Lainsäädäntövalta:n vaikutuksista moderniin yhteiskuntaan historiallisiin juuriinsa. Yksityiskohtaisten analyysien ja innovatiivisten näkökulmien avulla löydämme Lainsäädäntövalta:n monet puolet ja sen vaikutuksen jokapäiväisen elämän eri osa-alueille. Lainsäädäntövalta on aihe, joka ansaitsee syvällisen tutkimisen, sen vaikutuksesta populaarikulttuuriin ja sen merkitykseen globaalissa taloudessa. Liity kanssamme tälle löytömatkalle, kun selvitämme Lainsäädäntövalta:n mysteerit ja ihmeet.
Lainsäädäntövalta on yksi perustuslaillisen vallankäytön osa-alueesta, johon kuuluu lakien säätäminen. Tätä valtaa käyttää vallan kolmijakoa noudattavassa valtiossa lainsäädäntöelin, esimerkiksi parlamentti.
Yhtenäisvaltiossa lainsäädäntöelimiä on yksi, kun taas liittovaltiossa itsehallintoalueilla voi olla omat lainsäädäntöelimensä valtakunnallisen lainsäädäntöelimen lisäksi. Lainsäädäntöelimessä voi olla yksi tai useampi kamari (huone). Demokraattisissa valtioissa lainsäädäntöelin valitaan yleisillä vaaleilla. Yleensä lainsäädäntöelin on nimeltään parlamentti. Suomessa lainsäädäntöelintä kutsutaan eduskunnaksi.
Lainsäändäntöelimellä voi olla myös muu virallinen nimitys kuin parlamentti.
Kongressi tai kansalliskongressi on käytössä muun muassa Yhdysvalloissa, Chilessä, Guatemalassa, Hondurasissa, Paraguayssa, Perussa ja Filippiineillä.
Kansalliskokous on käytössä muun muassa Afganistanissa, Angolassa, Bahrainissa ja Valko-Venäjällä.