Latiivi

Nykymaailmassa Latiivi on saavuttanut ennennäkemättömän merkityksen. Latiivi on onnistunut vangitsemaan niin asiantuntijoiden kuin fanien huomion ja kiinnostuksen joko yhteiskuntavaikutuksensa, kulttuurivaikutuksensa tai taloudellisen merkityksensä vuoksi. Tässä artikkelissa analysoimme kattavasti kaikkia Latiivi:een liittyviä puolia ja tutkimme sen alkuperää, kehitystä ja seurauksia. Lisäksi tarkastelemme yksityiskohtaisesti sen roolia nykyisessä tilanteessa sekä mahdollisia tulevaisuuden ennusteita, joita sen läsnäolo globaalilla näyttämöllä voisi syntyä. Samoin käsittelemme Latiivi:n eri näkökulmia ja mielipiteitä, jotta voimme tarjota lukijoillemme täydellisen ja vivahteikkaan yleiskatsauksen tästä nykypäivän niin tärkeästä aiheesta.

Latiivi eli suuntasija on yleisnimi paikallissijoille, jotka ilmaisevat siirtymistä. Suomen kielen latiiveja ovat erosijat elatiivi ja ablatiivi, tulosijat illatiivi ja allatiivi, sekä näitä abstraktimmat tulosija translatiivi ja erosija eksessiivi. Alkuperäisiä uralilaisia latiivin päätteitä on oletettu olleen useita. Näiden jatkajia ovat suomen kielessä esimerkiksi johdin -s sekä rajakahdennus (seuraavan sanan alkukonsonantin kahdentuma). Nämä eivät enää ole produktiivisia sijapäätteitä vaan esiintyvät johtimina lähinnä adverbeissa ja adverbinomaisissa sanoissa (lisäksi verbien ns. a-infinitiivin lyhyen muodon lopussa oleva rajakahdennus palautunee vanhaan latiivin päätteeseen -k).

Esimerkkejä:

  • ylös, alas, ulos, pois, kauas
  • rannemmas, lähemmäs, sisemmäs, ulommas (komparatiivissa taipuvat substantiivit)
  • lähes, lähestulkoon
  • edestaas, edestakaisin
  • irti (+ rajakahdennus)
  • kiinni (+ rajakahdennus)

Lähteet

Aiheesta muualla